kuningas
kuningas (Finnisch)
Substantiv
Singular | Plural | |
---|---|---|
Nominativ | kuningas | kuninkaat |
Genitiv | kuninkaan | kuninkaiden |
Partitiv | kuningasta | kuninkaita |
Akkusativ | kuninkaan | kuninkaat |
Inessiv | kuninkaassa | kuninkaissa |
Elativ | kuninkaasta | kuninkaista |
Illativ | kuninkaaseen | kuninkaisiin |
Adessiv | kuninkaalla | kuninkailla |
Ablativ | kuninkaalta | kuninkailta |
Allativ | kuninkaalle | kuninkaille |
Essiv | kuninkaana | kuninkaina |
Translativ | kuninkaaksi | kuninkaiksi |
Abessiv | kuninkaatta | kuninkaitta |
Instruktiv | — | kuninkain |
Komitativ | — | kuninkaineen- + Possessivsuffix |
Worttrennung:
- ku·ning·as
Aussprache:
- IPA: [ˈkuniŋːɑs]
- Hörbeispiele: —
Bedeutungen:
Herkunft:
- von dem germanischen Wort kuningaz (von dem das deutsche „König“, das schwedische „K(on)ung“ und das englische „king“ herkommen)[Quellen fehlen]
Beispiele:
- [1] Valtaan on noussut uusi kuningas.
- Ein neuer König ist an die Macht gekommen.
Charakteristische Wortkombinationen:
- kuningaskunta
Wortbildungen:
- Adjektive: kuninkaallinen
- Substantive: kuningatar
Übersetzungen
[1] König
|
Dieser Artikel wurde von Wiktionary herausgegeben. Der Text ist als Creative Commons - Attribution - Sharealike lizenziert. Möglicherweise können weitere Bestimmungen für Mediendateien gelten.