hurjasteleminen

Finnish

Etymology

hurjastella +‎ -minen

Pronunciation
  • IPA(key): /ˈhurjɑsteleminen/, [ˈhurjɑ̝s̠ˌte̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): hur‧jas‧te‧le‧mi‧nen

Noun

hurjasteleminen

  1. verbal noun of hurjastella
    1. speeding, taking a joyride

Declension
Inflection of hurjasteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative hurjasteleminen hurjastelemiset
genitive hurjastelemisen hurjastelemisten
hurjastelemisien
partitive hurjastelemista hurjastelemisia
illative hurjastelemiseen hurjastelemisiin
singular plural
nominative hurjasteleminen hurjastelemiset
accusative nom. hurjasteleminen hurjastelemiset
gen. hurjastelemisen
genitive hurjastelemisen hurjastelemisten
hurjastelemisien
partitive hurjastelemista hurjastelemisia
inessive hurjastelemisessa hurjastelemisissa
elative hurjastelemisesta hurjastelemisista
illative hurjastelemiseen hurjastelemisiin
adessive hurjastelemisella hurjastelemisilla
ablative hurjastelemiselta hurjastelemisilta
allative hurjastelemiselle hurjastelemisille
essive hurjastelemisena hurjastelemisina
translative hurjastelemiseksi hurjastelemisiksi
instructive — hurjastelemisin
abessive hurjastelemisetta hurjastelemisitta
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of hurjasteleminen (type nainen)
first-person singular possessor
singular plural
nominative hurjastelemiseni hurjastelemiseni
accusative nom. hurjastelemiseni hurjastelemiseni
gen. hurjastelemiseni
genitive hurjastelemiseni hurjastelemisteni
hurjastelemisieni
partitive hurjastelemistani hurjastelemisiani
inessive hurjastelemisessani hurjastelemisissani
elative hurjastelemisestani hurjastelemisistani
illative hurjastelemiseeni hurjastelemisiini
adessive hurjastelemisellani hurjastelemisillani
ablative hurjastelemiseltani hurjastelemisiltani
allative hurjastelemiselleni hurjastelemisilleni
essive hurjastelemisenani hurjastelemisinani
translative hurjastelemisekseni hurjastelemisikseni
instructive — —
abessive hurjastelemisettani hurjastelemisittani
comitative — hurjastelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hurjastelemisesi hurjastelemisesi
accusative nom. hurjastelemisesi hurjastelemisesi
gen. hurjastelemisesi
genitive hurjastelemisesi hurjastelemistesi
hurjastelemisiesi
partitive hurjastelemistasi hurjastelemisiasi
inessive hurjastelemisessasi hurjastelemisissasi
elative hurjastelemisestasi hurjastelemisistasi
illative hurjastelemiseesi hurjastelemisiisi
adessive hurjastelemisellasi hurjastelemisillasi
ablative hurjastelemiseltasi hurjastelemisiltasi
allative hurjastelemisellesi hurjastelemisillesi
essive hurjastelemisenasi hurjastelemisinasi
translative hurjastelemiseksesi hurjastelemisiksesi
instructive — —
abessive hurjastelemisettasi hurjastelemisittasi
comitative — hurjastelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hurjastelemisemme hurjastelemisemme
accusative nom. hurjastelemisemme hurjastelemisemme
gen. hurjastelemisemme
genitive hurjastelemisemme hurjastelemistemme
hurjastelemisiemme
partitive hurjastelemistamme hurjastelemisiamme
inessive hurjastelemisessamme hurjastelemisissamme
elative hurjastelemisestamme hurjastelemisistamme
illative hurjastelemiseemme hurjastelemisiimme
adessive hurjastelemisellamme hurjastelemisillamme
ablative hurjastelemiseltamme hurjastelemisiltamme
allative hurjastelemisellemme hurjastelemisillemme
essive hurjastelemisenamme hurjastelemisinamme
translative hurjastelemiseksemme hurjastelemisiksemme
instructive — —
abessive hurjastelemisettamme hurjastelemisittamme
comitative — hurjastelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hurjastelemisenne hurjastelemisenne
accusative nom. hurjastelemisenne hurjastelemisenne
gen. hurjastelemisenne
genitive hurjastelemisenne hurjastelemistenne
hurjastelemisienne
partitive hurjastelemistanne hurjastelemisianne
inessive hurjastelemisessanne hurjastelemisissanne
elative hurjastelemisestanne hurjastelemisistanne
illative hurjastelemiseenne hurjastelemisiinne
adessive hurjastelemisellanne hurjastelemisillanne
ablative hurjastelemiseltanne hurjastelemisiltanne
allative hurjastelemisellenne hurjastelemisillenne
essive hurjastelemisenanne hurjastelemisinanne
translative hurjastelemiseksenne hurjastelemisiksenne
instructive — —
abessive hurjastelemisettanne hurjastelemisittanne
comitative — hurjastelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hurjastelemisensa hurjastelemisensa
accusative nom. hurjastelemisensa hurjastelemisensa
gen. hurjastelemisensa
genitive hurjastelemisensa hurjastelemistensa
hurjastelemisiensa
partitive hurjastelemistaan
hurjastelemistansa		 hurjastelemisiaan
hurjastelemisiansa
inessive hurjastelemisessaan
hurjastelemisessansa		 hurjastelemisissaan
hurjastelemisissansa
elative hurjastelemisestaan
hurjastelemisestansa		 hurjastelemisistaan
hurjastelemisistansa
illative hurjastelemiseensa hurjastelemisiinsa
adessive hurjastelemisellaan
hurjastelemisellansa		 hurjastelemisillaan
hurjastelemisillansa
ablative hurjastelemiseltaan
hurjastelemiseltansa		 hurjastelemisiltaan
hurjastelemisiltansa
allative hurjastelemiselleen
hurjastelemisellensa		 hurjastelemisilleen
hurjastelemisillensa
essive hurjastelemisenaan
hurjastelemisenansa		 hurjastelemisinaan
hurjastelemisinansa
translative hurjastelemisekseen
hurjastelemiseksensa		 hurjastelemisikseen
hurjastelemisiksensa
instructive — —
abessive hurjastelemisettaan
hurjastelemisettansa		 hurjastelemisittaan
hurjastelemisittansa
comitative — hurjastelemisineen
hurjastelemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.