Reconstruction:Old Dutch/flaga
Old Dutch
Etymology
From Proto-West Germanic *flagā, from Proto-Germanic *flagǭ.
Noun
*flaga f
Inflection
Declension of *flaga (feminine ō/ōn-stem noun)
| case | singular | plural |
|---|---|---|
| nominative | *flaga | *flaga, *flagon |
| accusative | *flaga, *flagon | *flaga, *flagon |
| genitive | *flagon | *flagono |
| dative | *flagon | *flagon |