aikailtu

Finnish

Participle

aikailtu

  1. past passive participle of aikailla

Declension

Inflection of aikailtu (Kotus type 1*I/valo, lt-ll gradation)
nominative aikailtu aikaillut
genitive aikaillun aikailtujen
partitive aikailtua aikailtuja
illative aikailtuun aikailtuihin
singular plural
nominative aikailtu aikaillut
accusative nom. aikailtu aikaillut
gen. aikaillun
genitive aikaillun aikailtujen
partitive aikailtua aikailtuja
inessive aikaillussa aikailluissa
elative aikaillusta aikailluista
illative aikailtuun aikailtuihin
adessive aikaillulla aikailluilla
ablative aikaillulta aikailluilta
allative aikaillulle aikailluille
essive aikailtuna aikailtuina
translative aikailluksi aikailluiksi
abessive aikaillutta aikailluitta
instructive — aikailluin
comitative — aikailtuine
Possessive forms of aikailtu (Kotus type 1*I/valo, lt-ll gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative aikailtuni aikailtuni
accusative nom. aikailtuni aikailtuni
gen. aikailtuni
genitive aikailtuni aikailtujeni
partitive aikailtuani aikailtujani
inessive aikaillussani aikailluissani
elative aikaillustani aikailluistani
illative aikailtuuni aikailtuihini
adessive aikaillullani aikailluillani
ablative aikaillultani aikailluiltani
allative aikaillulleni aikailluilleni
essive aikailtunani aikailtuinani
translative aikaillukseni aikailluikseni
abessive aikailluttani aikailluittani
instructive — —
comitative — aikailtuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aikailtusi aikailtusi
accusative nom. aikailtusi aikailtusi
gen. aikailtusi
genitive aikailtusi aikailtujesi
partitive aikailtuasi aikailtujasi
inessive aikaillussasi aikailluissasi
elative aikaillustasi aikailluistasi
illative aikailtuusi aikailtuihisi
adessive aikaillullasi aikailluillasi
ablative aikaillultasi aikailluiltasi
allative aikaillullesi aikailluillesi
essive aikailtunasi aikailtuinasi
translative aikailluksesi aikailluiksesi
abessive aikailluttasi aikailluittasi
instructive — —
comitative — aikailtuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aikailtumme aikailtumme
accusative nom. aikailtumme aikailtumme
gen. aikailtumme
genitive aikailtumme aikailtujemme
partitive aikailtuamme aikailtujamme
inessive aikaillussamme aikailluissamme
elative aikaillustamme aikailluistamme
illative aikailtuumme aikailtuihimme
adessive aikaillullamme aikailluillamme
ablative aikaillultamme aikailluiltamme
allative aikaillullemme aikailluillemme
essive aikailtunamme aikailtuinamme
translative aikailluksemme aikailluiksemme
abessive aikailluttamme aikailluittamme
instructive — —
comitative — aikailtuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aikailtunne aikailtunne
accusative nom. aikailtunne aikailtunne
gen. aikailtunne
genitive aikailtunne aikailtujenne
partitive aikailtuanne aikailtujanne
inessive aikaillussanne aikailluissanne
elative aikaillustanne aikailluistanne
illative aikailtuunne aikailtuihinne
adessive aikaillullanne aikailluillanne
ablative aikaillultanne aikailluiltanne
allative aikaillullenne aikailluillenne
essive aikailtunanne aikailtuinanne
translative aikailluksenne aikailluiksenne
abessive aikailluttanne aikailluittanne
instructive — —
comitative — aikailtuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aikailtunsa aikailtunsa
accusative nom. aikailtunsa aikailtunsa
gen. aikailtunsa
genitive aikailtunsa aikailtujensa
partitive aikailtuaan
aikailtuansa 		aikailtujaan
aikailtujansa
inessive aikaillussaan
aikaillussansa 		aikailluissaan
aikailluissansa
elative aikaillustaan
aikaillustansa 		aikailluistaan
aikailluistansa
illative aikailtuunsa aikailtuihinsa
adessive aikaillullaan
aikaillullansa 		aikailluillaan
aikailluillansa
ablative aikaillultaan
aikaillultansa 		aikailluiltaan
aikailluiltansa
allative aikaillulleen
aikaillullensa 		aikailluilleen
aikailluillensa
essive aikailtunaan
aikailtunansa 		aikailtuinaan
aikailtuinansa
translative aikaillukseen
aikailluksensa 		aikailluikseen
aikailluiksensa
abessive aikailluttaan
aikailluttansa 		aikailluittaan
aikailluittansa
instructive — —
comitative — aikailtuineen
aikailtuinensa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.