aikajärjestys

Finnish

Etymology

aika +‎ järjestys

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑi̯kɑˌjærjestys/, [ˈɑ̝i̯kɑ̝ˌjærje̞s̠tys̠]
  • Rhymes: -ærjestys
  • Syllabification(key): ai‧ka‧jär‧jes‧tys
  • Hyphenation(key): aika‧järjes‧tys

Noun

aikajärjestys

  1. chronological order

Declension

Inflection of aikajärjestys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative aikajärjestys aikajärjestykset
genitive aikajärjestyksen aikajärjestysten
aikajärjestyksien
partitive aikajärjestystä aikajärjestyksiä
illative aikajärjestykseen aikajärjestyksiin
singular plural
nominative aikajärjestys aikajärjestykset
accusative nom. aikajärjestys aikajärjestykset
gen. aikajärjestyksen
genitive aikajärjestyksen aikajärjestysten
aikajärjestyksien
partitive aikajärjestystä aikajärjestyksiä
inessive aikajärjestyksessä aikajärjestyksissä
elative aikajärjestyksestä aikajärjestyksistä
illative aikajärjestykseen aikajärjestyksiin
adessive aikajärjestyksellä aikajärjestyksillä
ablative aikajärjestykseltä aikajärjestyksiltä
allative aikajärjestykselle aikajärjestyksille
essive aikajärjestyksenä aikajärjestyksinä
translative aikajärjestykseksi aikajärjestyksiksi
abessive aikajärjestyksettä aikajärjestyksittä
instructive — aikajärjestyksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of aikajärjestys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative aikajärjestykseni aikajärjestykseni
accusative nom. aikajärjestykseni aikajärjestykseni
gen. aikajärjestykseni
genitive aikajärjestykseni aikajärjestysteni
aikajärjestyksieni
partitive aikajärjestystäni aikajärjestyksiäni
inessive aikajärjestyksessäni aikajärjestyksissäni
elative aikajärjestyksestäni aikajärjestyksistäni
illative aikajärjestykseeni aikajärjestyksiini
adessive aikajärjestykselläni aikajärjestyksilläni
ablative aikajärjestykseltäni aikajärjestyksiltäni
allative aikajärjestykselleni aikajärjestyksilleni
essive aikajärjestyksenäni aikajärjestyksinäni
translative aikajärjestyksekseni aikajärjestyksikseni
abessive aikajärjestyksettäni aikajärjestyksittäni
instructive — —
comitative — aikajärjestyksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aikajärjestyksesi aikajärjestyksesi
accusative nom. aikajärjestyksesi aikajärjestyksesi
gen. aikajärjestyksesi
genitive aikajärjestyksesi aikajärjestystesi
aikajärjestyksiesi
partitive aikajärjestystäsi aikajärjestyksiäsi
inessive aikajärjestyksessäsi aikajärjestyksissäsi
elative aikajärjestyksestäsi aikajärjestyksistäsi
illative aikajärjestykseesi aikajärjestyksiisi
adessive aikajärjestykselläsi aikajärjestyksilläsi
ablative aikajärjestykseltäsi aikajärjestyksiltäsi
allative aikajärjestyksellesi aikajärjestyksillesi
essive aikajärjestyksenäsi aikajärjestyksinäsi
translative aikajärjestykseksesi aikajärjestyksiksesi
abessive aikajärjestyksettäsi aikajärjestyksittäsi
instructive — —
comitative — aikajärjestyksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aikajärjestyksemme aikajärjestyksemme
accusative nom. aikajärjestyksemme aikajärjestyksemme
gen. aikajärjestyksemme
genitive aikajärjestyksemme aikajärjestystemme
aikajärjestyksiemme
partitive aikajärjestystämme aikajärjestyksiämme
inessive aikajärjestyksessämme aikajärjestyksissämme
elative aikajärjestyksestämme aikajärjestyksistämme
illative aikajärjestykseemme aikajärjestyksiimme
adessive aikajärjestyksellämme aikajärjestyksillämme
ablative aikajärjestykseltämme aikajärjestyksiltämme
allative aikajärjestyksellemme aikajärjestyksillemme
essive aikajärjestyksenämme aikajärjestyksinämme
translative aikajärjestykseksemme aikajärjestyksiksemme
abessive aikajärjestyksettämme aikajärjestyksittämme
instructive — —
comitative — aikajärjestyksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aikajärjestyksenne aikajärjestyksenne
accusative nom. aikajärjestyksenne aikajärjestyksenne
gen. aikajärjestyksenne
genitive aikajärjestyksenne aikajärjestystenne
aikajärjestyksienne
partitive aikajärjestystänne aikajärjestyksiänne
inessive aikajärjestyksessänne aikajärjestyksissänne
elative aikajärjestyksestänne aikajärjestyksistänne
illative aikajärjestykseenne aikajärjestyksiinne
adessive aikajärjestyksellänne aikajärjestyksillänne
ablative aikajärjestykseltänne aikajärjestyksiltänne
allative aikajärjestyksellenne aikajärjestyksillenne
essive aikajärjestyksenänne aikajärjestyksinänne
translative aikajärjestykseksenne aikajärjestyksiksenne
abessive aikajärjestyksettänne aikajärjestyksittänne
instructive — —
comitative — aikajärjestyksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aikajärjestyksensä aikajärjestyksensä
accusative nom. aikajärjestyksensä aikajärjestyksensä
gen. aikajärjestyksensä
genitive aikajärjestyksensä aikajärjestystensä
aikajärjestyksiensä
partitive aikajärjestystään
aikajärjestystänsä 		aikajärjestyksiään
aikajärjestyksiänsä
inessive aikajärjestyksessään
aikajärjestyksessänsä 		aikajärjestyksissään
aikajärjestyksissänsä
elative aikajärjestyksestään
aikajärjestyksestänsä 		aikajärjestyksistään
aikajärjestyksistänsä
illative aikajärjestykseensä aikajärjestyksiinsä
adessive aikajärjestyksellään
aikajärjestyksellänsä 		aikajärjestyksillään
aikajärjestyksillänsä
ablative aikajärjestykseltään
aikajärjestykseltänsä 		aikajärjestyksiltään
aikajärjestyksiltänsä
allative aikajärjestykselleen
aikajärjestyksellensä 		aikajärjestyksilleen
aikajärjestyksillensä
essive aikajärjestyksenään
aikajärjestyksenänsä 		aikajärjestyksinään
aikajärjestyksinänsä
translative aikajärjestyksekseen
aikajärjestykseksensä 		aikajärjestyksikseen
aikajärjestyksiksensä
abessive aikajärjestyksettään
aikajärjestyksettänsä 		aikajärjestyksittään
aikajärjestyksittänsä
instructive — —
comitative — aikajärjestyksineen
aikajärjestyksinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.