aikavalotus

Finnish

Etymology

aika +‎ valotus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑi̯kɑˌʋɑlotus/, [ˈɑ̝i̯kɑ̝ˌʋɑ̝lo̞t̪us̠]
  • Rhymes: -ɑlotus
  • Syllabification(key): ai‧ka‧va‧lo‧tus
  • Hyphenation(key): aika‧valo‧tus

Noun

aikavalotus

  1. (photography) time exposure (exposure made by leaving a camera's shutter open for a period greater than a fraction of a second)

Declension

Inflection of aikavalotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative aikavalotus aikavalotukset
genitive aikavalotuksen aikavalotusten
aikavalotuksien
partitive aikavalotusta aikavalotuksia
illative aikavalotukseen aikavalotuksiin
singular plural
nominative aikavalotus aikavalotukset
accusative nom. aikavalotus aikavalotukset
gen. aikavalotuksen
genitive aikavalotuksen aikavalotusten
aikavalotuksien
partitive aikavalotusta aikavalotuksia
inessive aikavalotuksessa aikavalotuksissa
elative aikavalotuksesta aikavalotuksista
illative aikavalotukseen aikavalotuksiin
adessive aikavalotuksella aikavalotuksilla
ablative aikavalotukselta aikavalotuksilta
allative aikavalotukselle aikavalotuksille
essive aikavalotuksena aikavalotuksina
translative aikavalotukseksi aikavalotuksiksi
abessive aikavalotuksetta aikavalotuksitta
instructive — aikavalotuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of aikavalotus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative aikavalotukseni aikavalotukseni
accusative nom. aikavalotukseni aikavalotukseni
gen. aikavalotukseni
genitive aikavalotukseni aikavalotusteni
aikavalotuksieni
partitive aikavalotustani aikavalotuksiani
inessive aikavalotuksessani aikavalotuksissani
elative aikavalotuksestani aikavalotuksistani
illative aikavalotukseeni aikavalotuksiini
adessive aikavalotuksellani aikavalotuksillani
ablative aikavalotukseltani aikavalotuksiltani
allative aikavalotukselleni aikavalotuksilleni
essive aikavalotuksenani aikavalotuksinani
translative aikavalotuksekseni aikavalotuksikseni
abessive aikavalotuksettani aikavalotuksittani
instructive — —
comitative — aikavalotuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aikavalotuksesi aikavalotuksesi
accusative nom. aikavalotuksesi aikavalotuksesi
gen. aikavalotuksesi
genitive aikavalotuksesi aikavalotustesi
aikavalotuksiesi
partitive aikavalotustasi aikavalotuksiasi
inessive aikavalotuksessasi aikavalotuksissasi
elative aikavalotuksestasi aikavalotuksistasi
illative aikavalotukseesi aikavalotuksiisi
adessive aikavalotuksellasi aikavalotuksillasi
ablative aikavalotukseltasi aikavalotuksiltasi
allative aikavalotuksellesi aikavalotuksillesi
essive aikavalotuksenasi aikavalotuksinasi
translative aikavalotukseksesi aikavalotuksiksesi
abessive aikavalotuksettasi aikavalotuksittasi
instructive — —
comitative — aikavalotuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aikavalotuksemme aikavalotuksemme
accusative nom. aikavalotuksemme aikavalotuksemme
gen. aikavalotuksemme
genitive aikavalotuksemme aikavalotustemme
aikavalotuksiemme
partitive aikavalotustamme aikavalotuksiamme
inessive aikavalotuksessamme aikavalotuksissamme
elative aikavalotuksestamme aikavalotuksistamme
illative aikavalotukseemme aikavalotuksiimme
adessive aikavalotuksellamme aikavalotuksillamme
ablative aikavalotukseltamme aikavalotuksiltamme
allative aikavalotuksellemme aikavalotuksillemme
essive aikavalotuksenamme aikavalotuksinamme
translative aikavalotukseksemme aikavalotuksiksemme
abessive aikavalotuksettamme aikavalotuksittamme
instructive — —
comitative — aikavalotuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aikavalotuksenne aikavalotuksenne
accusative nom. aikavalotuksenne aikavalotuksenne
gen. aikavalotuksenne
genitive aikavalotuksenne aikavalotustenne
aikavalotuksienne
partitive aikavalotustanne aikavalotuksianne
inessive aikavalotuksessanne aikavalotuksissanne
elative aikavalotuksestanne aikavalotuksistanne
illative aikavalotukseenne aikavalotuksiinne
adessive aikavalotuksellanne aikavalotuksillanne
ablative aikavalotukseltanne aikavalotuksiltanne
allative aikavalotuksellenne aikavalotuksillenne
essive aikavalotuksenanne aikavalotuksinanne
translative aikavalotukseksenne aikavalotuksiksenne
abessive aikavalotuksettanne aikavalotuksittanne
instructive — —
comitative — aikavalotuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aikavalotuksensa aikavalotuksensa
accusative nom. aikavalotuksensa aikavalotuksensa
gen. aikavalotuksensa
genitive aikavalotuksensa aikavalotustensa
aikavalotuksiensa
partitive aikavalotustaan
aikavalotustansa 		aikavalotuksiaan
aikavalotuksiansa
inessive aikavalotuksessaan
aikavalotuksessansa 		aikavalotuksissaan
aikavalotuksissansa
elative aikavalotuksestaan
aikavalotuksestansa 		aikavalotuksistaan
aikavalotuksistansa
illative aikavalotukseensa aikavalotuksiinsa
adessive aikavalotuksellaan
aikavalotuksellansa 		aikavalotuksillaan
aikavalotuksillansa
ablative aikavalotukseltaan
aikavalotukseltansa 		aikavalotuksiltaan
aikavalotuksiltansa
allative aikavalotukselleen
aikavalotuksellensa 		aikavalotuksilleen
aikavalotuksillensa
essive aikavalotuksenaan
aikavalotuksenansa 		aikavalotuksinaan
aikavalotuksinansa
translative aikavalotuksekseen
aikavalotukseksensa 		aikavalotuksikseen
aikavalotuksiksensa
abessive aikavalotuksettaan
aikavalotuksettansa 		aikavalotuksittaan
aikavalotuksittansa
instructive — —
comitative — aikavalotuksineen
aikavalotuksinensa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.