aivassuttaa

Ingrian

Etymology

From aivastaa (“to sneeze”) +‎ -uttaa. Akin to Finnish aivastuttaa.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈɑi̯ʋɑsːutːɑː/, [ˈɑi̯ʋəs̠ˌs̠utːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈɑi̯ʋɑsːutːɑː/, [ˈɑi̯ʋɑʃˌʃutːɑː]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Hyphenation: ai‧vas‧sut‧taa

Verb

aivassuttaa

  1. (intransitive, verb in third person) to feel like having to sneeze

Usage notes

  • The experiencer (the one that feels like sneezing) is set in the partitive case:
    minnua aivassuttaa ― I feel like sneezing

Conjugation

Conjugation of aivassuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular aivassutan en aivassuta 1st singular oon aivassuttant, oon aivassuttanut en oo aivassuttant, en oo aivassuttanut
2nd singular aivassutat et aivassuta 2nd singular oot aivassuttant, oot aivassuttanut et oo aivassuttant, et oo aivassuttanut
3rd singular aivassuttaa ei aivassuta 3rd singular ono aivassuttant, ono aivassuttanut ei oo aivassuttant, ei oo aivassuttanut
1st plural aivassutamma emmä aivassuta 1st plural oomma aivassuttaneet emmä oo aivassuttaneet
2nd plural aivassutatta että aivassuta 2nd plural ootta aivassuttaneet että oo aivassuttaneet
3rd plural aivassuttaat1), aivassuttavat2), aivassutetaa evät aivassuta, ei aivassuteta 3rd plural ovat aivassuttaneet evät oo aivassuttaneet, ei oo aivassutettu
impersonal aivassutetaa ei aivassuteta impersonal ono aivassutettu ei oo aivassutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular aivassutin en aivassuttant, en aivassuttanut 1st singular olin aivassuttant, olin aivassuttanut en olt aivassuttant, en olt aivassuttanut
2nd singular aivassutit et aivassuttant, et aivassuttanut 2nd singular olit aivassuttant, olit aivassuttanut et olt aivassuttant, et olt aivassuttanut
3rd singular aivassutti ei aivassuttant, ei aivassuttanut 3rd singular oli aivassuttant, oli aivassuttanut ei olt aivassuttant, ei olt aivassuttanut
1st plural aivassutimma emmä aivassuttaneet 1st plural olimma aivassuttaneet emmä olleet aivassuttaneet
2nd plural aivassutitta että aivassuttaneet 2nd plural olitta aivassuttaneet että olleet aivassuttaneet
3rd plural aivassuttiit1), aivassuttivat2), aivassutettii evät aivassuttaneet, ei aivassutettu 3rd plural olivat aivassuttaneet evät olleet aivassuttaneet, ei olt aivassutettu
impersonal aivassutettii ei aivassutettu impersonal oli aivassutettu ei olt aivassutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular aivassuttaisin en aivassuttais 1st singular olisin aivassuttant, olisin aivassuttanut en olis aivassuttant, en olis aivassuttanut
2nd singular aivassuttaisit, aivassuttaist1) et aivassuttais 2nd singular olisit aivassuttant, olisit aivassuttanut et olis aivassuttant, et olis aivassuttanut
3rd singular aivassuttais ei aivassuttais 3rd singular olis aivassuttant, olis aivassuttanut ei olis aivassuttant, ei olis aivassuttanut
1st plural aivassuttaisimma emmä aivassuttais 1st plural olisimma aivassuttaneet emmä olis aivassuttaneet
2nd plural aivassuttaisitta että aivassuttais 2nd plural olisitta aivassuttaneet että olis aivassuttaneet
3rd plural aivassuttaisiit1), aivassuttaisivat2), aivassutettais evät aivassuttais, ei aivassutettais 3rd plural olisivat aivassuttaneet evät olis aivassuttaneet, ei olis aivassutettu
impersonal aivassutettais ei aivassutettais impersonal olis aivassutettu ei olis aivassutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular aivassuta elä aivassuta 2nd singular oo aivassuttant, oo aivassuttanut elä oo aivassuttant, elä oo aivassuttanut
3rd singular aivassuttakoo elköö aivassuttako 3rd singular olkoo aivassuttant, olkoo aivassuttanut elköö olko aivassuttant, elköö olko aivassuttanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural aivassuttakaa elkää aivassuttako 2nd plural olkaa aivassuttaneet elkää olko aivassuttaneet
3rd plural aivassuttakoot elkööt aivassuttako, elköö aivassutettako 3rd plural olkoot aivassuttaneet elkööt olko aivassuttaneet, elköö olko aivassutettu
impersonal aivassutettakkoo elköö aivassutettako impersonal olkoo aivassutettu elköö olko aivassutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular aivassuttanen en aivassuttane
2nd singular aivassuttanet et aivassuttane
3rd singular aivassuttanoo ei aivassuttane
1st plural aivassuttanemma emmä aivassuttane
2nd plural aivassuttanetta että aivassuttane
3rd plural aivassuttanoot evät aivassuttane, ei aivassutettane
impersonal aivassutettannoo ei aivassutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st aivassuttaa present aivassuttava aivassutettava
2nd inessive aivassuttajees past aivassuttant, aivassuttanut aivassutettu
instructive aivassuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (aivassuttakaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative aivassuttamaa
inessive aivassuttamaas
elative aivassuttamast
abessive aivassuttamata
4th nominative aivassuttamiin
partitive aivassuttamista, aivassuttamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 8
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.