ajanhetki

Finnish

Etymology

ajan +‎ hetki

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑjɑnˌhetki/, [ˈɑ̝jɑ̝nˌhe̞t̪k̟i]
  • Rhymes: -etki
  • Syllabification(key): a‧jan‧het‧ki
  • Hyphenation(key): ajan‧hetki

Noun

ajanhetki

  1. point in time, moment of time

Declension

Inflection of ajanhetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
nominative ajanhetki ajanhetket
genitive ajanhetken ajanhetkien
partitive ajanhetkeä ajanhetkiä
illative ajanhetkeen ajanhetkiin
singular plural
nominative ajanhetki ajanhetket
accusative nom. ajanhetki ajanhetket
gen. ajanhetken
genitive ajanhetken ajanhetkien
partitive ajanhetkeä ajanhetkiä
inessive ajanhetkessä ajanhetkissä
elative ajanhetkestä ajanhetkistä
illative ajanhetkeen ajanhetkiin
adessive ajanhetkellä ajanhetkillä
ablative ajanhetkeltä ajanhetkiltä
allative ajanhetkelle ajanhetkille
essive ajanhetkenä ajanhetkinä
translative ajanhetkeksi ajanhetkiksi
abessive ajanhetkettä ajanhetkittä
instructive — ajanhetkin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ajanhetki (Kotus type 7/ovi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ajanhetkeni ajanhetkeni
accusative nom. ajanhetkeni ajanhetkeni
gen. ajanhetkeni
genitive ajanhetkeni ajanhetkieni
partitive ajanhetkeäni ajanhetkiäni
inessive ajanhetkessäni ajanhetkissäni
elative ajanhetkestäni ajanhetkistäni
illative ajanhetkeeni ajanhetkiini
adessive ajanhetkelläni ajanhetkilläni
ablative ajanhetkeltäni ajanhetkiltäni
allative ajanhetkelleni ajanhetkilleni
essive ajanhetkenäni ajanhetkinäni
translative ajanhetkekseni ajanhetkikseni
abessive ajanhetkettäni ajanhetkittäni
instructive — —
comitative — ajanhetkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ajanhetkesi ajanhetkesi
accusative nom. ajanhetkesi ajanhetkesi
gen. ajanhetkesi
genitive ajanhetkesi ajanhetkiesi
partitive ajanhetkeäsi ajanhetkiäsi
inessive ajanhetkessäsi ajanhetkissäsi
elative ajanhetkestäsi ajanhetkistäsi
illative ajanhetkeesi ajanhetkiisi
adessive ajanhetkelläsi ajanhetkilläsi
ablative ajanhetkeltäsi ajanhetkiltäsi
allative ajanhetkellesi ajanhetkillesi
essive ajanhetkenäsi ajanhetkinäsi
translative ajanhetkeksesi ajanhetkiksesi
abessive ajanhetkettäsi ajanhetkittäsi
instructive — —
comitative — ajanhetkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ajanhetkemme ajanhetkemme
accusative nom. ajanhetkemme ajanhetkemme
gen. ajanhetkemme
genitive ajanhetkemme ajanhetkiemme
partitive ajanhetkeämme ajanhetkiämme
inessive ajanhetkessämme ajanhetkissämme
elative ajanhetkestämme ajanhetkistämme
illative ajanhetkeemme ajanhetkiimme
adessive ajanhetkellämme ajanhetkillämme
ablative ajanhetkeltämme ajanhetkiltämme
allative ajanhetkellemme ajanhetkillemme
essive ajanhetkenämme ajanhetkinämme
translative ajanhetkeksemme ajanhetkiksemme
abessive ajanhetkettämme ajanhetkittämme
instructive — —
comitative — ajanhetkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ajanhetkenne ajanhetkenne
accusative nom. ajanhetkenne ajanhetkenne
gen. ajanhetkenne
genitive ajanhetkenne ajanhetkienne
partitive ajanhetkeänne ajanhetkiänne
inessive ajanhetkessänne ajanhetkissänne
elative ajanhetkestänne ajanhetkistänne
illative ajanhetkeenne ajanhetkiinne
adessive ajanhetkellänne ajanhetkillänne
ablative ajanhetkeltänne ajanhetkiltänne
allative ajanhetkellenne ajanhetkillenne
essive ajanhetkenänne ajanhetkinänne
translative ajanhetkeksenne ajanhetkiksenne
abessive ajanhetkettänne ajanhetkittänne
instructive — —
comitative — ajanhetkinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ajanhetkensä ajanhetkensä
accusative nom. ajanhetkensä ajanhetkensä
gen. ajanhetkensä
genitive ajanhetkensä ajanhetkiensä
partitive ajanhetkeään
ajanhetkeänsä 		ajanhetkiään
ajanhetkiänsä
inessive ajanhetkessään
ajanhetkessänsä 		ajanhetkissään
ajanhetkissänsä
elative ajanhetkestään
ajanhetkestänsä 		ajanhetkistään
ajanhetkistänsä
illative ajanhetkeensä ajanhetkiinsä
adessive ajanhetkellään
ajanhetkellänsä 		ajanhetkillään
ajanhetkillänsä
ablative ajanhetkeltään
ajanhetkeltänsä 		ajanhetkiltään
ajanhetkiltänsä
allative ajanhetkelleen
ajanhetkellensä 		ajanhetkilleen
ajanhetkillensä
essive ajanhetkenään
ajanhetkenänsä 		ajanhetkinään
ajanhetkinänsä
translative ajanhetkekseen
ajanhetkeksensä 		ajanhetkikseen
ajanhetkiksensä
abessive ajanhetkettään
ajanhetkettänsä 		ajanhetkittään
ajanhetkittänsä
instructive — —
comitative — ajanhetkineen
ajanhetkinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.