ajanpuute

Finnish

Alternative forms

Etymology

ajan +‎ puute

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑjɑnˌpuːteˣ/, [ˈɑ̝jɑ̝mˌpuːt̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -uːte
  • Syllabification(key): a‧jan‧puu‧te
  • Hyphenation(key): ajan‧puute

Noun

ajanpuute

  1. lack of time

Declension

Inflection of ajanpuute (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative ajanpuute ajanpuutteet
genitive ajanpuutteen ajanpuutteiden
ajanpuutteitten
partitive ajanpuutetta ajanpuutteita
illative ajanpuutteeseen ajanpuutteisiin
ajanpuutteihin
singular plural
nominative ajanpuute ajanpuutteet
accusative nom. ajanpuute ajanpuutteet
gen. ajanpuutteen
genitive ajanpuutteen ajanpuutteiden
ajanpuutteitten
partitive ajanpuutetta ajanpuutteita
inessive ajanpuutteessa ajanpuutteissa
elative ajanpuutteesta ajanpuutteista
illative ajanpuutteeseen ajanpuutteisiin
ajanpuutteihin
adessive ajanpuutteella ajanpuutteilla
ablative ajanpuutteelta ajanpuutteilta
allative ajanpuutteelle ajanpuutteille
essive ajanpuutteena ajanpuutteina
translative ajanpuutteeksi ajanpuutteiksi
abessive ajanpuutteetta ajanpuutteitta
instructive — ajanpuuttein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of ajanpuute (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative ajanpuutteeni ajanpuutteeni
accusative nom. ajanpuutteeni ajanpuutteeni
gen. ajanpuutteeni
genitive ajanpuutteeni ajanpuutteideni
ajanpuutteitteni
partitive ajanpuutettani ajanpuutteitani
inessive ajanpuutteessani ajanpuutteissani
elative ajanpuutteestani ajanpuutteistani
illative ajanpuutteeseeni ajanpuutteisiini
ajanpuutteihini
adessive ajanpuutteellani ajanpuutteillani
ablative ajanpuutteeltani ajanpuutteiltani
allative ajanpuutteelleni ajanpuutteilleni
essive ajanpuutteenani ajanpuutteinani
translative ajanpuutteekseni ajanpuutteikseni
abessive ajanpuutteettani ajanpuutteittani
instructive — —
comitative — ajanpuutteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative ajanpuutteesi ajanpuutteesi
accusative nom. ajanpuutteesi ajanpuutteesi
gen. ajanpuutteesi
genitive ajanpuutteesi ajanpuutteidesi
ajanpuutteittesi
partitive ajanpuutettasi ajanpuutteitasi
inessive ajanpuutteessasi ajanpuutteissasi
elative ajanpuutteestasi ajanpuutteistasi
illative ajanpuutteeseesi ajanpuutteisiisi
ajanpuutteihisi
adessive ajanpuutteellasi ajanpuutteillasi
ablative ajanpuutteeltasi ajanpuutteiltasi
allative ajanpuutteellesi ajanpuutteillesi
essive ajanpuutteenasi ajanpuutteinasi
translative ajanpuutteeksesi ajanpuutteiksesi
abessive ajanpuutteettasi ajanpuutteittasi
instructive — —
comitative — ajanpuutteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative ajanpuutteemme ajanpuutteemme
accusative nom. ajanpuutteemme ajanpuutteemme
gen. ajanpuutteemme
genitive ajanpuutteemme ajanpuutteidemme
ajanpuutteittemme
partitive ajanpuutettamme ajanpuutteitamme
inessive ajanpuutteessamme ajanpuutteissamme
elative ajanpuutteestamme ajanpuutteistamme
illative ajanpuutteeseemme ajanpuutteisiimme
ajanpuutteihimme
adessive ajanpuutteellamme ajanpuutteillamme
ablative ajanpuutteeltamme ajanpuutteiltamme
allative ajanpuutteellemme ajanpuutteillemme
essive ajanpuutteenamme ajanpuutteinamme
translative ajanpuutteeksemme ajanpuutteiksemme
abessive ajanpuutteettamme ajanpuutteittamme
instructive — —
comitative — ajanpuutteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative ajanpuutteenne ajanpuutteenne
accusative nom. ajanpuutteenne ajanpuutteenne
gen. ajanpuutteenne
genitive ajanpuutteenne ajanpuutteidenne
ajanpuutteittenne
partitive ajanpuutettanne ajanpuutteitanne
inessive ajanpuutteessanne ajanpuutteissanne
elative ajanpuutteestanne ajanpuutteistanne
illative ajanpuutteeseenne ajanpuutteisiinne
ajanpuutteihinne
adessive ajanpuutteellanne ajanpuutteillanne
ablative ajanpuutteeltanne ajanpuutteiltanne
allative ajanpuutteellenne ajanpuutteillenne
essive ajanpuutteenanne ajanpuutteinanne
translative ajanpuutteeksenne ajanpuutteiksenne
abessive ajanpuutteettanne ajanpuutteittanne
instructive — —
comitative — ajanpuutteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative ajanpuutteensa ajanpuutteensa
accusative nom. ajanpuutteensa ajanpuutteensa
gen. ajanpuutteensa
genitive ajanpuutteensa ajanpuutteidensa
ajanpuutteittensa
partitive ajanpuutettaan
ajanpuutettansa 		ajanpuutteitaan
ajanpuutteitansa
inessive ajanpuutteessaan
ajanpuutteessansa 		ajanpuutteissaan
ajanpuutteissansa
elative ajanpuutteestaan
ajanpuutteestansa 		ajanpuutteistaan
ajanpuutteistansa
illative ajanpuutteeseensa ajanpuutteisiinsa
ajanpuutteihinsa
adessive ajanpuutteellaan
ajanpuutteellansa 		ajanpuutteillaan
ajanpuutteillansa
ablative ajanpuutteeltaan
ajanpuutteeltansa 		ajanpuutteiltaan
ajanpuutteiltansa
allative ajanpuutteelleen
ajanpuutteellensa 		ajanpuutteilleen
ajanpuutteillensa
essive ajanpuutteenaan
ajanpuutteenansa 		ajanpuutteinaan
ajanpuutteinansa
translative ajanpuutteekseen
ajanpuutteeksensa 		ajanpuutteikseen
ajanpuutteiksensa
abessive ajanpuutteettaan
ajanpuutteettansa 		ajanpuutteittaan
ajanpuutteittansa
instructive — —
comitative — ajanpuutteineen
ajanpuutteinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.