Finnish
Etymology
ansaita (“earn, deserve”) + -maton
Pronunciation
- IPA(key): /ˈɑnsɑi̯tsemɑton/, [ˈɑ̝ns̠ɑ̝i̯tˌs̠e̞mɑ̝t̪o̞n]
- Rhymes: -emɑton
- Syllabification(key): an‧sait‧se‧ma‧ton
- Hyphenation(key): an‧sait‧se‧ma‧ton
Adjective
ansaitsematon (comparative ansaitsemattomampi, superlative ansaitsemattomin)
- undeserved
- unearned
Declension
| Inflection of ansaitsematon (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
|
| nominative
|
ansaitsematon
|
ansaitsemattomat
|
| genitive
|
ansaitsemattoman
|
ansaitsemattomien
|
| partitive
|
ansaitsematonta
|
ansaitsemattomia
|
| illative
|
ansaitsemattomaan
|
ansaitsemattomiin
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
ansaitsematon
|
ansaitsemattomat
|
| accusative
|
nom.
|
ansaitsematon
|
ansaitsemattomat
|
| gen.
|
ansaitsemattoman
|
| genitive
|
ansaitsemattoman
|
ansaitsemattomien
ansaitsematonten rare
|
| partitive
|
ansaitsematonta
|
ansaitsemattomia
|
| inessive
|
ansaitsemattomassa
|
ansaitsemattomissa
|
| elative
|
ansaitsemattomasta
|
ansaitsemattomista
|
| illative
|
ansaitsemattomaan
|
ansaitsemattomiin
|
| adessive
|
ansaitsemattomalla
|
ansaitsemattomilla
|
| ablative
|
ansaitsemattomalta
|
ansaitsemattomilta
|
| allative
|
ansaitsemattomalle
|
ansaitsemattomille
|
| essive
|
ansaitsemattomana
|
ansaitsemattomina
|
| translative
|
ansaitsemattomaksi
|
ansaitsemattomiksi
|
| abessive
|
ansaitsemattomatta
|
ansaitsemattomitta
|
| instructive
|
—
|
ansaitsemattomin
|
| comitative
|
— |
ansaitsemattomine
|
| Rare. Only used with substantive adjectives.
|
| first-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
ansaitsemattomani
|
ansaitsemattomani
|
| accusative
|
nom.
|
ansaitsemattomani
|
ansaitsemattomani
|
| gen.
|
ansaitsemattomani
|
| genitive
|
ansaitsemattomani
|
ansaitsemattomieni
ansaitsematonteni rare
|
| partitive
|
ansaitsematontani
|
ansaitsemattomiani
|
| inessive
|
ansaitsemattomassani
|
ansaitsemattomissani
|
| elative
|
ansaitsemattomastani
|
ansaitsemattomistani
|
| illative
|
ansaitsemattomaani
|
ansaitsemattomiini
|
| adessive
|
ansaitsemattomallani
|
ansaitsemattomillani
|
| ablative
|
ansaitsemattomaltani
|
ansaitsemattomiltani
|
| allative
|
ansaitsemattomalleni
|
ansaitsemattomilleni
|
| essive
|
ansaitsemattomanani
|
ansaitsemattominani
|
| translative
|
ansaitsemattomakseni
|
ansaitsemattomikseni
|
| abessive
|
ansaitsemattomattani
|
ansaitsemattomittani
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
ansaitsemattomineni
|
| second-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
ansaitsemattomasi
|
ansaitsemattomasi
|
| accusative
|
nom.
|
ansaitsemattomasi
|
ansaitsemattomasi
|
| gen.
|
ansaitsemattomasi
|
| genitive
|
ansaitsemattomasi
|
ansaitsemattomiesi
ansaitsematontesi rare
|
| partitive
|
ansaitsematontasi
|
ansaitsemattomiasi
|
| inessive
|
ansaitsemattomassasi
|
ansaitsemattomissasi
|
| elative
|
ansaitsemattomastasi
|
ansaitsemattomistasi
|
| illative
|
ansaitsemattomaasi
|
ansaitsemattomiisi
|
| adessive
|
ansaitsemattomallasi
|
ansaitsemattomillasi
|
| ablative
|
ansaitsemattomaltasi
|
ansaitsemattomiltasi
|
| allative
|
ansaitsemattomallesi
|
ansaitsemattomillesi
|
| essive
|
ansaitsemattomanasi
|
ansaitsemattominasi
|
| translative
|
ansaitsemattomaksesi
|
ansaitsemattomiksesi
|
| abessive
|
ansaitsemattomattasi
|
ansaitsemattomittasi
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
ansaitsemattominesi
|
| first-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
ansaitsemattomamme
|
ansaitsemattomamme
|
| accusative
|
nom.
|
ansaitsemattomamme
|
ansaitsemattomamme
|
| gen.
|
ansaitsemattomamme
|
| genitive
|
ansaitsemattomamme
|
ansaitsemattomiemme
ansaitsematontemme rare
|
| partitive
|
ansaitsematontamme
|
ansaitsemattomiamme
|
| inessive
|
ansaitsemattomassamme
|
ansaitsemattomissamme
|
| elative
|
ansaitsemattomastamme
|
ansaitsemattomistamme
|
| illative
|
ansaitsemattomaamme
|
ansaitsemattomiimme
|
| adessive
|
ansaitsemattomallamme
|
ansaitsemattomillamme
|
| ablative
|
ansaitsemattomaltamme
|
ansaitsemattomiltamme
|
| allative
|
ansaitsemattomallemme
|
ansaitsemattomillemme
|
| essive
|
ansaitsemattomanamme
|
ansaitsemattominamme
|
| translative
|
ansaitsemattomaksemme
|
ansaitsemattomiksemme
|
| abessive
|
ansaitsemattomattamme
|
ansaitsemattomittamme
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
ansaitsemattominemme
|
| second-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
ansaitsemattomanne
|
ansaitsemattomanne
|
| accusative
|
nom.
|
ansaitsemattomanne
|
ansaitsemattomanne
|
| gen.
|
ansaitsemattomanne
|
| genitive
|
ansaitsemattomanne
|
ansaitsemattomienne
ansaitsematontenne rare
|
| partitive
|
ansaitsematontanne
|
ansaitsemattomianne
|
| inessive
|
ansaitsemattomassanne
|
ansaitsemattomissanne
|
| elative
|
ansaitsemattomastanne
|
ansaitsemattomistanne
|
| illative
|
ansaitsemattomaanne
|
ansaitsemattomiinne
|
| adessive
|
ansaitsemattomallanne
|
ansaitsemattomillanne
|
| ablative
|
ansaitsemattomaltanne
|
ansaitsemattomiltanne
|
| allative
|
ansaitsemattomallenne
|
ansaitsemattomillenne
|
| essive
|
ansaitsemattomananne
|
ansaitsemattominanne
|
| translative
|
ansaitsemattomaksenne
|
ansaitsemattomiksenne
|
| abessive
|
ansaitsemattomattanne
|
ansaitsemattomittanne
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
ansaitsemattominenne
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
ansaitsemattomansa
|
ansaitsemattomansa
|
| accusative
|
nom.
|
ansaitsemattomansa
|
ansaitsemattomansa
|
| gen.
|
ansaitsemattomansa
|
| genitive
|
ansaitsemattomansa
|
ansaitsemattomiensa
ansaitsematontensa rare
|
| partitive
|
ansaitsematontaan
ansaitsematontansa
|
ansaitsemattomiaan
ansaitsemattomiansa
|
| inessive
|
ansaitsemattomassaan
ansaitsemattomassansa
|
ansaitsemattomissaan
ansaitsemattomissansa
|
| elative
|
ansaitsemattomastaan
ansaitsemattomastansa
|
ansaitsemattomistaan
ansaitsemattomistansa
|
| illative
|
ansaitsemattomaansa
|
ansaitsemattomiinsa
|
| adessive
|
ansaitsemattomallaan
ansaitsemattomallansa
|
ansaitsemattomillaan
ansaitsemattomillansa
|
| ablative
|
ansaitsemattomaltaan
ansaitsemattomaltansa
|
ansaitsemattomiltaan
ansaitsemattomiltansa
|
| allative
|
ansaitsemattomalleen
ansaitsemattomallensa
|
ansaitsemattomilleen
ansaitsemattomillensa
|
| essive
|
ansaitsemattomanaan
ansaitsemattomanansa
|
ansaitsemattominaan
ansaitsemattominansa
|
| translative
|
ansaitsemattomakseen
ansaitsemattomaksensa
|
ansaitsemattomikseen
ansaitsemattomiksensa
|
| abessive
|
ansaitsemattomattaan
ansaitsemattomattansa
|
ansaitsemattomittaan
ansaitsemattomittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
ansaitsemattomineen
ansaitsemattominensa
|
|
Derived terms
Participle
ansaitsematon
- negative participle of ansaita
Further reading