avartaa

Finnish

Etymology 1

avara +‎ -taa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑʋɑrtɑːˣ/, [ˈɑ̝ʋɑ̝rt̪ɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑʋɑrtɑː
  • Syllabification(key): a‧var‧taa
  • Hyphenation(key): avar‧taa

Verb

avartaa

  1. (transitive, usually atelic) to expand, enlarge, widen
Conjugation
Inflection of avartaa (Kotus type 54*K/huutaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. avarran en avarra 1st sing. olen avartanut en ole avartanut
2nd sing. avarrat et avarra 2nd sing. olet avartanut et ole avartanut
3rd sing. avartaa ei avarra 3rd sing. on avartanut ei ole avartanut
1st plur. avarramme emme avarra 1st plur. olemme avartaneet emme ole avartaneet
2nd plur. avarratte ette avarra 2nd plur. olette avartaneet ette ole avartaneet
3rd plur. avartavat eivät avarra 3rd plur. ovat avartaneet eivät ole avartaneet
passive avarretaan ei avarreta passive on avarrettu ei ole avarrettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. avarsin en avartanut 1st sing. olin avartanut en ollut avartanut
2nd sing. avarsit et avartanut 2nd sing. olit avartanut et ollut avartanut
3rd sing. avarsi ei avartanut 3rd sing. oli avartanut ei ollut avartanut
1st plur. avarsimme emme avartaneet 1st plur. olimme avartaneet emme olleet avartaneet
2nd plur. avarsitte ette avartaneet 2nd plur. olitte avartaneet ette olleet avartaneet
3rd plur. avarsivat eivät avartaneet 3rd plur. olivat avartaneet eivät olleet avartaneet
passive avarrettiin ei avarrettu passive oli avarrettu ei ollut avarrettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. avartaisin en avartaisi 1st sing. olisin avartanut en olisi avartanut
2nd sing. avartaisit et avartaisi 2nd sing. olisit avartanut et olisi avartanut
3rd sing. avartaisi ei avartaisi 3rd sing. olisi avartanut ei olisi avartanut
1st plur. avartaisimme emme avartaisi 1st plur. olisimme avartaneet emme olisi avartaneet
2nd plur. avartaisitte ette avartaisi 2nd plur. olisitte avartaneet ette olisi avartaneet
3rd plur. avartaisivat eivät avartaisi 3rd plur. olisivat avartaneet eivät olisi avartaneet
passive avarrettaisiin ei avarrettaisi passive olisi avarrettu ei olisi avarrettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. avarra älä avarra 2nd sing. — —
3rd sing. avartakoon älköön avartako 3rd sing. olkoon avartanut älköön olko avartanut
1st plur. avartakaamme älkäämme avartako 1st plur. — —
2nd plur. avartakaa älkää avartako 2nd plur. — —
3rd plur. avartakoot älkööt avartako 3rd plur. olkoot avartaneet älkööt olko avartaneet
passive avarrettakoon älköön avarrettako passive olkoon avarrettu älköön olko avarrettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. avartanen en avartane 1st sing. lienen avartanut en liene avartanut
2nd sing. avartanet et avartane 2nd sing. lienet avartanut et liene avartanut
3rd sing. avartanee ei avartane 3rd sing. lienee avartanut ei liene avartanut
1st plur. avartanemme emme avartane 1st plur. lienemme avartaneet emme liene avartaneet
2nd plur. avartanette ette avartane 2nd plur. lienette avartaneet ette liene avartaneet
3rd plur. avartanevat eivät avartane 3rd plur. lienevät avartaneet eivät liene avartaneet
passive avarrettaneen ei avarrettane passive lienee avarrettu ei liene avarrettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st avartaa present avartava avarrettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st avartaakseni avartaaksemme
2nd avartaaksesi avartaaksenne
3rd avartaakseen
avartaaksensa
past avartanut avarrettu
2nd inessive2 avartaessa avarrettaessa agent4 avartama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st avartaessani avartaessamme
2nd avartaessasi avartaessanne
3rd avartaessaan
avartaessansa
negative avartamaton
instructive avartaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form avartaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive avartamassa —
elative avartamasta —
illative avartamaan —
adessive avartamalla —
abessive avartamatta —
instructive avartaman avarrettaman
4th3 verbal noun avartaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st avartamaisillani avartamaisillamme
2nd avartamaisillasi avartamaisillanne
3rd avartamaisillaan
avartamaisillansa
Derived terms
nouns
verbs

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑʋɑrtɑː/, [ˈɑ̝ʋɑ̝rt̪ɑ̝ː]
  • Rhymes: -ɑʋɑrtɑː
  • Syllabification(key): a‧var‧taa
  • Hyphenation(key): avar‧taa

Verb

avartaa

  1. third-person singular present indicative of avartaa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.