epäjärjestys

Finnish

Etymology

epä- +‎ järjestys

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈepæˌjærjestys/, [ˈe̞pæˌjærje̞s̠tys̠]
  • Rhymes: -ærjestys
  • Syllabification(key): e‧pä‧jär‧jes‧tys
  • Hyphenation(key): epä‧järjes‧tys

Noun

epäjärjestys

  1. disorder

Declension

Inflection of epäjärjestys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative epäjärjestys epäjärjestykset
genitive epäjärjestyksen epäjärjestysten
epäjärjestyksien
partitive epäjärjestystä epäjärjestyksiä
illative epäjärjestykseen epäjärjestyksiin
singular plural
nominative epäjärjestys epäjärjestykset
accusative nom. epäjärjestys epäjärjestykset
gen. epäjärjestyksen
genitive epäjärjestyksen epäjärjestysten
epäjärjestyksien
partitive epäjärjestystä epäjärjestyksiä
inessive epäjärjestyksessä epäjärjestyksissä
elative epäjärjestyksestä epäjärjestyksistä
illative epäjärjestykseen epäjärjestyksiin
adessive epäjärjestyksellä epäjärjestyksillä
ablative epäjärjestykseltä epäjärjestyksiltä
allative epäjärjestykselle epäjärjestyksille
essive epäjärjestyksenä epäjärjestyksinä
translative epäjärjestykseksi epäjärjestyksiksi
abessive epäjärjestyksettä epäjärjestyksittä
instructive — epäjärjestyksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of epäjärjestys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative epäjärjestykseni epäjärjestykseni
accusative nom. epäjärjestykseni epäjärjestykseni
gen. epäjärjestykseni
genitive epäjärjestykseni epäjärjestysteni
epäjärjestyksieni
partitive epäjärjestystäni epäjärjestyksiäni
inessive epäjärjestyksessäni epäjärjestyksissäni
elative epäjärjestyksestäni epäjärjestyksistäni
illative epäjärjestykseeni epäjärjestyksiini
adessive epäjärjestykselläni epäjärjestyksilläni
ablative epäjärjestykseltäni epäjärjestyksiltäni
allative epäjärjestykselleni epäjärjestyksilleni
essive epäjärjestyksenäni epäjärjestyksinäni
translative epäjärjestyksekseni epäjärjestyksikseni
abessive epäjärjestyksettäni epäjärjestyksittäni
instructive — —
comitative — epäjärjestyksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative epäjärjestyksesi epäjärjestyksesi
accusative nom. epäjärjestyksesi epäjärjestyksesi
gen. epäjärjestyksesi
genitive epäjärjestyksesi epäjärjestystesi
epäjärjestyksiesi
partitive epäjärjestystäsi epäjärjestyksiäsi
inessive epäjärjestyksessäsi epäjärjestyksissäsi
elative epäjärjestyksestäsi epäjärjestyksistäsi
illative epäjärjestykseesi epäjärjestyksiisi
adessive epäjärjestykselläsi epäjärjestyksilläsi
ablative epäjärjestykseltäsi epäjärjestyksiltäsi
allative epäjärjestyksellesi epäjärjestyksillesi
essive epäjärjestyksenäsi epäjärjestyksinäsi
translative epäjärjestykseksesi epäjärjestyksiksesi
abessive epäjärjestyksettäsi epäjärjestyksittäsi
instructive — —
comitative — epäjärjestyksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative epäjärjestyksemme epäjärjestyksemme
accusative nom. epäjärjestyksemme epäjärjestyksemme
gen. epäjärjestyksemme
genitive epäjärjestyksemme epäjärjestystemme
epäjärjestyksiemme
partitive epäjärjestystämme epäjärjestyksiämme
inessive epäjärjestyksessämme epäjärjestyksissämme
elative epäjärjestyksestämme epäjärjestyksistämme
illative epäjärjestykseemme epäjärjestyksiimme
adessive epäjärjestyksellämme epäjärjestyksillämme
ablative epäjärjestykseltämme epäjärjestyksiltämme
allative epäjärjestyksellemme epäjärjestyksillemme
essive epäjärjestyksenämme epäjärjestyksinämme
translative epäjärjestykseksemme epäjärjestyksiksemme
abessive epäjärjestyksettämme epäjärjestyksittämme
instructive — —
comitative — epäjärjestyksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative epäjärjestyksenne epäjärjestyksenne
accusative nom. epäjärjestyksenne epäjärjestyksenne
gen. epäjärjestyksenne
genitive epäjärjestyksenne epäjärjestystenne
epäjärjestyksienne
partitive epäjärjestystänne epäjärjestyksiänne
inessive epäjärjestyksessänne epäjärjestyksissänne
elative epäjärjestyksestänne epäjärjestyksistänne
illative epäjärjestykseenne epäjärjestyksiinne
adessive epäjärjestyksellänne epäjärjestyksillänne
ablative epäjärjestykseltänne epäjärjestyksiltänne
allative epäjärjestyksellenne epäjärjestyksillenne
essive epäjärjestyksenänne epäjärjestyksinänne
translative epäjärjestykseksenne epäjärjestyksiksenne
abessive epäjärjestyksettänne epäjärjestyksittänne
instructive — —
comitative — epäjärjestyksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative epäjärjestyksensä epäjärjestyksensä
accusative nom. epäjärjestyksensä epäjärjestyksensä
gen. epäjärjestyksensä
genitive epäjärjestyksensä epäjärjestystensä
epäjärjestyksiensä
partitive epäjärjestystään
epäjärjestystänsä 		epäjärjestyksiään
epäjärjestyksiänsä
inessive epäjärjestyksessään
epäjärjestyksessänsä 		epäjärjestyksissään
epäjärjestyksissänsä
elative epäjärjestyksestään
epäjärjestyksestänsä 		epäjärjestyksistään
epäjärjestyksistänsä
illative epäjärjestykseensä epäjärjestyksiinsä
adessive epäjärjestyksellään
epäjärjestyksellänsä 		epäjärjestyksillään
epäjärjestyksillänsä
ablative epäjärjestykseltään
epäjärjestykseltänsä 		epäjärjestyksiltään
epäjärjestyksiltänsä
allative epäjärjestykselleen
epäjärjestyksellensä 		epäjärjestyksilleen
epäjärjestyksillensä
essive epäjärjestyksenään
epäjärjestyksenänsä 		epäjärjestyksinään
epäjärjestyksinänsä
translative epäjärjestyksekseen
epäjärjestykseksensä 		epäjärjestyksikseen
epäjärjestyksiksensä
abessive epäjärjestyksettään
epäjärjestyksettänsä 		epäjärjestyksittään
epäjärjestyksittänsä
instructive — —
comitative — epäjärjestyksineen
epäjärjestyksinensä

Antonyms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.