erikoisuus

Finnish

Etymology

erikoinen +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈerikoi̯suːs/, [ˈe̞riˌko̞i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -oisuːs
  • Syllabification(key): e‧ri‧koi‧suus
  • Hyphenation(key): eri‧koi‧suus

Noun

erikoisuus

  1. specialty
  2. peculiarity, oddity
  3. curiosity (unique or extraordinary object which arouses interest)

Declension

Inflection of erikoisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative erikoisuus erikoisuudet
genitive erikoisuuden erikoisuuksien
partitive erikoisuutta erikoisuuksia
illative erikoisuuteen erikoisuuksiin
singular plural
nominative erikoisuus erikoisuudet
accusative nom. erikoisuus erikoisuudet
gen. erikoisuuden
genitive erikoisuuden erikoisuuksien
partitive erikoisuutta erikoisuuksia
inessive erikoisuudessa erikoisuuksissa
elative erikoisuudesta erikoisuuksista
illative erikoisuuteen erikoisuuksiin
adessive erikoisuudella erikoisuuksilla
ablative erikoisuudelta erikoisuuksilta
allative erikoisuudelle erikoisuuksille
essive erikoisuutena erikoisuuksina
translative erikoisuudeksi erikoisuuksiksi
abessive erikoisuudetta erikoisuuksitta
instructive — erikoisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of erikoisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative erikoisuuteni erikoisuuteni
accusative nom. erikoisuuteni erikoisuuteni
gen. erikoisuuteni
genitive erikoisuuteni erikoisuuksieni
partitive erikoisuuttani erikoisuuksiani
inessive erikoisuudessani erikoisuuksissani
elative erikoisuudestani erikoisuuksistani
illative erikoisuuteeni erikoisuuksiini
adessive erikoisuudellani erikoisuuksillani
ablative erikoisuudeltani erikoisuuksiltani
allative erikoisuudelleni erikoisuuksilleni
essive erikoisuutenani erikoisuuksinani
translative erikoisuudekseni erikoisuuksikseni
abessive erikoisuudettani erikoisuuksittani
instructive — —
comitative — erikoisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative erikoisuutesi erikoisuutesi
accusative nom. erikoisuutesi erikoisuutesi
gen. erikoisuutesi
genitive erikoisuutesi erikoisuuksiesi
partitive erikoisuuttasi erikoisuuksiasi
inessive erikoisuudessasi erikoisuuksissasi
elative erikoisuudestasi erikoisuuksistasi
illative erikoisuuteesi erikoisuuksiisi
adessive erikoisuudellasi erikoisuuksillasi
ablative erikoisuudeltasi erikoisuuksiltasi
allative erikoisuudellesi erikoisuuksillesi
essive erikoisuutenasi erikoisuuksinasi
translative erikoisuudeksesi erikoisuuksiksesi
abessive erikoisuudettasi erikoisuuksittasi
instructive — —
comitative — erikoisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative erikoisuutemme erikoisuutemme
accusative nom. erikoisuutemme erikoisuutemme
gen. erikoisuutemme
genitive erikoisuutemme erikoisuuksiemme
partitive erikoisuuttamme erikoisuuksiamme
inessive erikoisuudessamme erikoisuuksissamme
elative erikoisuudestamme erikoisuuksistamme
illative erikoisuuteemme erikoisuuksiimme
adessive erikoisuudellamme erikoisuuksillamme
ablative erikoisuudeltamme erikoisuuksiltamme
allative erikoisuudellemme erikoisuuksillemme
essive erikoisuutenamme erikoisuuksinamme
translative erikoisuudeksemme erikoisuuksiksemme
abessive erikoisuudettamme erikoisuuksittamme
instructive — —
comitative — erikoisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative erikoisuutenne erikoisuutenne
accusative nom. erikoisuutenne erikoisuutenne
gen. erikoisuutenne
genitive erikoisuutenne erikoisuuksienne
partitive erikoisuuttanne erikoisuuksianne
inessive erikoisuudessanne erikoisuuksissanne
elative erikoisuudestanne erikoisuuksistanne
illative erikoisuuteenne erikoisuuksiinne
adessive erikoisuudellanne erikoisuuksillanne
ablative erikoisuudeltanne erikoisuuksiltanne
allative erikoisuudellenne erikoisuuksillenne
essive erikoisuutenanne erikoisuuksinanne
translative erikoisuudeksenne erikoisuuksiksenne
abessive erikoisuudettanne erikoisuuksittanne
instructive — —
comitative — erikoisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative erikoisuutensa erikoisuutensa
accusative nom. erikoisuutensa erikoisuutensa
gen. erikoisuutensa
genitive erikoisuutensa erikoisuuksiensa
partitive erikoisuuttaan
erikoisuuttansa 		erikoisuuksiaan
erikoisuuksiansa
inessive erikoisuudessaan
erikoisuudessansa 		erikoisuuksissaan
erikoisuuksissansa
elative erikoisuudestaan
erikoisuudestansa 		erikoisuuksistaan
erikoisuuksistansa
illative erikoisuuteensa erikoisuuksiinsa
adessive erikoisuudellaan
erikoisuudellansa 		erikoisuuksillaan
erikoisuuksillansa
ablative erikoisuudeltaan
erikoisuudeltansa 		erikoisuuksiltaan
erikoisuuksiltansa
allative erikoisuudelleen
erikoisuudellensa 		erikoisuuksilleen
erikoisuuksillensa
essive erikoisuutenaan
erikoisuutenansa 		erikoisuuksinaan
erikoisuuksinansa
translative erikoisuudekseen
erikoisuudeksensa 		erikoisuuksikseen
erikoisuuksiksensa
abessive erikoisuudettaan
erikoisuudettansa 		erikoisuuksittaan
erikoisuuksittansa
instructive — —
comitative — erikoisuuksineen
erikoisuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.