| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
evankeliointinsa
|
evankeliointinsa
|
| accusative
|
nom.
|
evankeliointinsa
|
evankeliointinsa
|
| gen.
|
evankeliointinsa
|
| genitive
|
evankeliointinsa
|
evankeliointiensa
|
| partitive
|
evankeliointiaan evankeliointiansa
|
evankeliointejaan evankeliointejansa
|
| inessive
|
evankelioinnissaan evankelioinnissansa
|
evankelioinneissaan evankelioinneissansa
|
| elative
|
evankelioinnistaan evankelioinnistansa
|
evankelioinneistaan evankelioinneistansa
|
| illative
|
evankeliointiinsa
|
evankeliointeihinsa
|
| adessive
|
evankelioinnillaan evankelioinnillansa
|
evankelioinneillaan evankelioinneillansa
|
| ablative
|
evankelioinniltaan evankelioinniltansa
|
evankelioinneiltaan evankelioinneiltansa
|
| allative
|
evankelioinnilleen evankelioinnillensa
|
evankelioinneilleen evankelioinneillensa
|
| essive
|
evankeliointinaan evankeliointinansa
|
evankeliointeinaan evankeliointeinansa
|
| translative
|
evankelioinnikseen evankelioinniksensa
|
evankelioinneikseen evankelioinneiksensa
|
| abessive
|
evankelioinnittaan evankelioinnittansa
|
evankelioinneittaan evankelioinneittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
evankeliointeineen evankeliointeinensa
|