hangoitteleva

Finnish

Etymology

hangoitella +‎ -va

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑŋːoi̯tːeleʋɑ/, [ˈhɑ̝ŋːo̞i̯t̪̚ˌt̪e̞le̞ʋɑ̝]
  • Rhymes: -eleʋɑ
  • Syllabification(key): han‧goit‧te‧le‧va
  • Hyphenation(key): han‧goit‧te‧le‧va

Adjective

hangoitteleva

  1. resisting, uncooperative, recalcitrant

Declension

Inflection of hangoitteleva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative hangoitteleva hangoittelevat
genitive hangoittelevan hangoittelevien
partitive hangoittelevaa hangoittelevia
illative hangoittelevaan hangoitteleviin
singular plural
nominative hangoitteleva hangoittelevat
accusative nom. hangoitteleva hangoittelevat
gen. hangoittelevan
genitive hangoittelevan hangoittelevien
hangoittelevain rare
partitive hangoittelevaa hangoittelevia
inessive hangoittelevassa hangoittelevissa
elative hangoittelevasta hangoittelevista
illative hangoittelevaan hangoitteleviin
adessive hangoittelevalla hangoittelevilla
ablative hangoittelevalta hangoittelevilta
allative hangoittelevalle hangoitteleville
essive hangoittelevana hangoittelevina
translative hangoittelevaksi hangoitteleviksi
abessive hangoittelevatta hangoittelevitta
instructive — hangoittelevin
comitative — hangoittelevine
Possessive forms of hangoitteleva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative hangoittelevani hangoittelevani
accusative nom. hangoittelevani hangoittelevani
gen. hangoittelevani
genitive hangoittelevani hangoittelevieni
hangoittelevaini rare
partitive hangoittelevaani hangoitteleviani
inessive hangoittelevassani hangoittelevissani
elative hangoittelevastani hangoittelevistani
illative hangoittelevaani hangoitteleviini
adessive hangoittelevallani hangoittelevillani
ablative hangoittelevaltani hangoitteleviltani
allative hangoittelevalleni hangoittelevilleni
essive hangoittelevanani hangoittelevinani
translative hangoittelevakseni hangoittelevikseni
abessive hangoittelevattani hangoittelevittani
instructive — —
comitative — hangoittelevineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative hangoittelevasi hangoittelevasi
accusative nom. hangoittelevasi hangoittelevasi
gen. hangoittelevasi
genitive hangoittelevasi hangoitteleviesi
hangoittelevaisi rare
partitive hangoittelevaasi hangoitteleviasi
inessive hangoittelevassasi hangoittelevissasi
elative hangoittelevastasi hangoittelevistasi
illative hangoittelevaasi hangoitteleviisi
adessive hangoittelevallasi hangoittelevillasi
ablative hangoittelevaltasi hangoitteleviltasi
allative hangoittelevallesi hangoittelevillesi
essive hangoittelevanasi hangoittelevinasi
translative hangoittelevaksesi hangoitteleviksesi
abessive hangoittelevattasi hangoittelevittasi
instructive — —
comitative — hangoittelevinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative hangoittelevamme hangoittelevamme
accusative nom. hangoittelevamme hangoittelevamme
gen. hangoittelevamme
genitive hangoittelevamme hangoitteleviemme
hangoittelevaimme rare
partitive hangoittelevaamme hangoitteleviamme
inessive hangoittelevassamme hangoittelevissamme
elative hangoittelevastamme hangoittelevistamme
illative hangoittelevaamme hangoitteleviimme
adessive hangoittelevallamme hangoittelevillamme
ablative hangoittelevaltamme hangoitteleviltamme
allative hangoittelevallemme hangoittelevillemme
essive hangoittelevanamme hangoittelevinamme
translative hangoittelevaksemme hangoitteleviksemme
abessive hangoittelevattamme hangoittelevittamme
instructive — —
comitative — hangoittelevinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative hangoittelevanne hangoittelevanne
accusative nom. hangoittelevanne hangoittelevanne
gen. hangoittelevanne
genitive hangoittelevanne hangoittelevienne
hangoittelevainne rare
partitive hangoittelevaanne hangoittelevianne
inessive hangoittelevassanne hangoittelevissanne
elative hangoittelevastanne hangoittelevistanne
illative hangoittelevaanne hangoitteleviinne
adessive hangoittelevallanne hangoittelevillanne
ablative hangoittelevaltanne hangoitteleviltanne
allative hangoittelevallenne hangoittelevillenne
essive hangoittelevananne hangoittelevinanne
translative hangoittelevaksenne hangoitteleviksenne
abessive hangoittelevattanne hangoittelevittanne
instructive — —
comitative — hangoittelevinenne
third-person possessor
singular plural
nominative hangoittelevansa hangoittelevansa
accusative nom. hangoittelevansa hangoittelevansa
gen. hangoittelevansa
genitive hangoittelevansa hangoitteleviensa
hangoittelevainsa rare
partitive hangoittelevaansa hangoitteleviaan
hangoitteleviansa
inessive hangoittelevassaan
hangoittelevassansa 		hangoittelevissaan
hangoittelevissansa
elative hangoittelevastaan
hangoittelevastansa 		hangoittelevistaan
hangoittelevistansa
illative hangoittelevaansa hangoitteleviinsa
adessive hangoittelevallaan
hangoittelevallansa 		hangoittelevillaan
hangoittelevillansa
ablative hangoittelevaltaan
hangoittelevaltansa 		hangoitteleviltaan
hangoitteleviltansa
allative hangoittelevalleen
hangoittelevallensa 		hangoittelevilleen
hangoittelevillensa
essive hangoittelevanaan
hangoittelevanansa 		hangoittelevinaan
hangoittelevinansa
translative hangoittelevakseen
hangoittelevaksensa 		hangoittelevikseen
hangoitteleviksensa
abessive hangoittelevattaan
hangoittelevattansa 		hangoittelevittaan
hangoittelevittansa
instructive — —
comitative — hangoittelevineen
hangoittelevinensa

Derived terms

Participle

hangoitteleva

  1. present active participle of hangoitella
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.