harmonisuus

Finnish

Etymology

harmoninen +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈhɑrmonisuːs/, [ˈhɑ̝rmo̞ˌnis̠uːs̠]
  • Rhymes: -isuːs
  • Syllabification(key): har‧mo‧ni‧suus
  • Hyphenation(key): har‧mo‧ni‧suus

Noun

harmonisuus

  1. harmonicity
  2. harmoniousness

Declension

Inflection of harmonisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative harmonisuus harmonisuudet
genitive harmonisuuden harmonisuuksien
partitive harmonisuutta harmonisuuksia
illative harmonisuuteen harmonisuuksiin
singular plural
nominative harmonisuus harmonisuudet
accusative nom. harmonisuus harmonisuudet
gen. harmonisuuden
genitive harmonisuuden harmonisuuksien
partitive harmonisuutta harmonisuuksia
inessive harmonisuudessa harmonisuuksissa
elative harmonisuudesta harmonisuuksista
illative harmonisuuteen harmonisuuksiin
adessive harmonisuudella harmonisuuksilla
ablative harmonisuudelta harmonisuuksilta
allative harmonisuudelle harmonisuuksille
essive harmonisuutena harmonisuuksina
translative harmonisuudeksi harmonisuuksiksi
abessive harmonisuudetta harmonisuuksitta
instructive — harmonisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of harmonisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative harmonisuuteni harmonisuuteni
accusative nom. harmonisuuteni harmonisuuteni
gen. harmonisuuteni
genitive harmonisuuteni harmonisuuksieni
partitive harmonisuuttani harmonisuuksiani
inessive harmonisuudessani harmonisuuksissani
elative harmonisuudestani harmonisuuksistani
illative harmonisuuteeni harmonisuuksiini
adessive harmonisuudellani harmonisuuksillani
ablative harmonisuudeltani harmonisuuksiltani
allative harmonisuudelleni harmonisuuksilleni
essive harmonisuutenani harmonisuuksinani
translative harmonisuudekseni harmonisuuksikseni
abessive harmonisuudettani harmonisuuksittani
instructive — —
comitative — harmonisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative harmonisuutesi harmonisuutesi
accusative nom. harmonisuutesi harmonisuutesi
gen. harmonisuutesi
genitive harmonisuutesi harmonisuuksiesi
partitive harmonisuuttasi harmonisuuksiasi
inessive harmonisuudessasi harmonisuuksissasi
elative harmonisuudestasi harmonisuuksistasi
illative harmonisuuteesi harmonisuuksiisi
adessive harmonisuudellasi harmonisuuksillasi
ablative harmonisuudeltasi harmonisuuksiltasi
allative harmonisuudellesi harmonisuuksillesi
essive harmonisuutenasi harmonisuuksinasi
translative harmonisuudeksesi harmonisuuksiksesi
abessive harmonisuudettasi harmonisuuksittasi
instructive — —
comitative — harmonisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative harmonisuutemme harmonisuutemme
accusative nom. harmonisuutemme harmonisuutemme
gen. harmonisuutemme
genitive harmonisuutemme harmonisuuksiemme
partitive harmonisuuttamme harmonisuuksiamme
inessive harmonisuudessamme harmonisuuksissamme
elative harmonisuudestamme harmonisuuksistamme
illative harmonisuuteemme harmonisuuksiimme
adessive harmonisuudellamme harmonisuuksillamme
ablative harmonisuudeltamme harmonisuuksiltamme
allative harmonisuudellemme harmonisuuksillemme
essive harmonisuutenamme harmonisuuksinamme
translative harmonisuudeksemme harmonisuuksiksemme
abessive harmonisuudettamme harmonisuuksittamme
instructive — —
comitative — harmonisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative harmonisuutenne harmonisuutenne
accusative nom. harmonisuutenne harmonisuutenne
gen. harmonisuutenne
genitive harmonisuutenne harmonisuuksienne
partitive harmonisuuttanne harmonisuuksianne
inessive harmonisuudessanne harmonisuuksissanne
elative harmonisuudestanne harmonisuuksistanne
illative harmonisuuteenne harmonisuuksiinne
adessive harmonisuudellanne harmonisuuksillanne
ablative harmonisuudeltanne harmonisuuksiltanne
allative harmonisuudellenne harmonisuuksillenne
essive harmonisuutenanne harmonisuuksinanne
translative harmonisuudeksenne harmonisuuksiksenne
abessive harmonisuudettanne harmonisuuksittanne
instructive — —
comitative — harmonisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative harmonisuutensa harmonisuutensa
accusative nom. harmonisuutensa harmonisuutensa
gen. harmonisuutensa
genitive harmonisuutensa harmonisuuksiensa
partitive harmonisuuttaan
harmonisuuttansa 		harmonisuuksiaan
harmonisuuksiansa
inessive harmonisuudessaan
harmonisuudessansa 		harmonisuuksissaan
harmonisuuksissansa
elative harmonisuudestaan
harmonisuudestansa 		harmonisuuksistaan
harmonisuuksistansa
illative harmonisuuteensa harmonisuuksiinsa
adessive harmonisuudellaan
harmonisuudellansa 		harmonisuuksillaan
harmonisuuksillansa
ablative harmonisuudeltaan
harmonisuudeltansa 		harmonisuuksiltaan
harmonisuuksiltansa
allative harmonisuudelleen
harmonisuudellensa 		harmonisuuksilleen
harmonisuuksillensa
essive harmonisuutenaan
harmonisuutenansa 		harmonisuuksinaan
harmonisuuksinansa
translative harmonisuudekseen
harmonisuudeksensa 		harmonisuuksikseen
harmonisuuksiksensa
abessive harmonisuudettaan
harmonisuudettansa 		harmonisuuksittaan
harmonisuuksittansa
instructive — —
comitative — harmonisuuksineen
harmonisuuksinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.