hukkahua

Ingrian

Etymology

From hukka (“loss”) +‎ -ua.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈhukːɑhuɑ/, [ˈhukːəˌhuɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈhukːɑhuɑ/, [ˈhukːɑˌhuɑ]
  • (Hevaha) IPA(key): /ˈhukːɑhuɑk/, [ˈhukːɑˌhuɑɡ̊]
  • Rhymes: -uɑ
  • Hyphenation: huk‧ka‧hu‧a

Verb

hukkahua

  1. (intransitive) to disappear
  2. (intransitive, of animals) to die
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by P. I. Maksimov and N. A. Iljin, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun neljättä klaassaa vart (toine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 30:
      Kokonaiset karjat heitä hukkahuut paljaan jään ja lumitormiloin aikaan.
      Entire herds of them die during the bare ice and blizzards.

Conjugation

Conjugation of hukkahua (type 1/ampua, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular hukkahun en hukkahu 1st singular oon hukkahunt, oon hukkahunut en oo hukkahunt, en oo hukkahunut
2nd singular hukkahut et hukkahu 2nd singular oot hukkahunt, oot hukkahunut et oo hukkahunt, et oo hukkahunut
3rd singular hukkahuu ei hukkahu 3rd singular ono hukkahunt, ono hukkahunut ei oo hukkahunt, ei oo hukkahunut
1st plural hukkahumma emmä hukkahu 1st plural oomma hukkahunneet emmä oo hukkahunneet
2nd plural hukkahutta että hukkahu 2nd plural ootta hukkahunneet että oo hukkahunneet
3rd plural hukkahuut1), hukkahuvat2), hukkahuttaa evät hukkahu, ei hukkahuta 3rd plural ovat hukkahunneet evät oo hukkahunneet, ei oo hukkahuttu
impersonal hukkahuttaa ei hukkahuta impersonal ono hukkahuttu ei oo hukkahuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular hukkahuin en hukkahunt, en hukkahunut 1st singular olin hukkahunt, olin hukkahunut en olt hukkahunt, en olt hukkahunut
2nd singular hukkahuit et hukkahunt, et hukkahunut 2nd singular olit hukkahunt, olit hukkahunut et olt hukkahunt, et olt hukkahunut
3rd singular hukkahui ei hukkahunt, ei hukkahunut 3rd singular oli hukkahunt, oli hukkahunut ei olt hukkahunt, ei olt hukkahunut
1st plural hukkahuimma emmä hukkahunneet 1st plural olimma hukkahunneet emmä olleet hukkahunneet
2nd plural hukkahuitta että hukkahunneet 2nd plural olitta hukkahunneet että olleet hukkahunneet
3rd plural hukkahuit1), hukkahuivat2), hukkahuttii evät hukkahunneet, ei hukkahuttu 3rd plural olivat hukkahunneet evät olleet hukkahunneet, ei olt hukkahuttu
impersonal hukkahuttii ei hukkahuttu impersonal oli hukkahuttu ei olt hukkahuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular hukkahuisin en hukkahuis 1st singular olisin hukkahunt, olisin hukkahunut en olis hukkahunt, en olis hukkahunut
2nd singular hukkahuisit, hukkahuist1) et hukkahuis 2nd singular olisit hukkahunt, olisit hukkahunut et olis hukkahunt, et olis hukkahunut
3rd singular hukkahuis ei hukkahuis 3rd singular olis hukkahunt, olis hukkahunut ei olis hukkahunt, ei olis hukkahunut
1st plural hukkahuisimma emmä hukkahuis 1st plural olisimma hukkahunneet emmä olis hukkahunneet
2nd plural hukkahuisitta että hukkahuis 2nd plural olisitta hukkahunneet että olis hukkahunneet
3rd plural hukkahuisiit1), hukkahuisivat2), hukkahuttais evät hukkahuis, ei hukkahuttais 3rd plural olisivat hukkahunneet evät olis hukkahunneet, ei olis hukkahuttu
impersonal hukkahuttais ei hukkahuttais impersonal olis hukkahuttu ei olis hukkahuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular hukkahu elä hukkahu 2nd singular oo hukkahunt, oo hukkahunut elä oo hukkahunt, elä oo hukkahunut
3rd singular hukkahukkoo elköö hukkahuko 3rd singular olkoo hukkahunt, olkoo hukkahunut elköö olko hukkahunt, elköö olko hukkahunut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural hukkahukkaa elkää hukkahuko 2nd plural olkaa hukkahunneet elkää olko hukkahunneet
3rd plural hukkahukkoot elkööt hukkahuko, elköö hukkahuttako 3rd plural olkoot hukkahunneet elkööt olko hukkahunneet, elköö olko hukkahuttu
impersonal hukkahuttakoo elköö hukkahuttako impersonal olkoo hukkahuttu elköö olko hukkahuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular hukkahunen en hukkahune
2nd singular hukkahunet et hukkahune
3rd singular hukkahunnoo ei hukkahune
1st plural hukkahunemma emmä hukkahune
2nd plural hukkahunetta että hukkahune
3rd plural hukkahunnoot evät hukkahune, ei hukkahuttane
impersonal hukkahuttanoo ei hukkahuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st hukkahua present hukkahuva hukkahuttava
2nd inessive hukkahues past hukkahunt, hukkahunut hukkahuttu
instructive hukkahuen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (hukkahukkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative hukkahummaa
inessive hukkahumas
elative hukkahumast
abessive hukkahumata
4th nominative hukkahumiin
partitive hukkahumista, hukkahumist

Synonyms

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 72
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.