| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
ihmeolentonsa
|
ihmeolentonsa
|
| accusative
|
nom.
|
ihmeolentonsa
|
ihmeolentonsa
|
| gen.
|
ihmeolentonsa
|
| genitive
|
ihmeolentonsa
|
ihmeolentojensa
|
| partitive
|
ihmeolentoaan ihmeolentoansa
|
ihmeolentojaan ihmeolentojansa
|
| inessive
|
ihmeolennossaan ihmeolennossansa
|
ihmeolennoissaan ihmeolennoissansa
|
| elative
|
ihmeolennostaan ihmeolennostansa
|
ihmeolennoistaan ihmeolennoistansa
|
| illative
|
ihmeolentoonsa
|
ihmeolentoihinsa
|
| adessive
|
ihmeolennollaan ihmeolennollansa
|
ihmeolennoillaan ihmeolennoillansa
|
| ablative
|
ihmeolennoltaan ihmeolennoltansa
|
ihmeolennoiltaan ihmeolennoiltansa
|
| allative
|
ihmeolennolleen ihmeolennollensa
|
ihmeolennoilleen ihmeolennoillensa
|
| essive
|
ihmeolentonaan ihmeolentonansa
|
ihmeolentoinaan ihmeolentoinansa
|
| translative
|
ihmeolennokseen ihmeolennoksensa
|
ihmeolennoikseen ihmeolennoiksensa
|
| abessive
|
ihmeolennottaan ihmeolennottansa
|
ihmeolennoittaan ihmeolennoittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
ihmeolentoineen ihmeolentoinensa
|