| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
ihmetekonsa
|
ihmetekonsa
|
| accusative
|
nom.
|
ihmetekonsa
|
ihmetekonsa
|
| gen.
|
ihmetekonsa
|
| genitive
|
ihmetekonsa
|
ihmetekojensa
|
| partitive
|
ihmetekoaan ihmetekoansa
|
ihmetekojaan ihmetekojansa
|
| inessive
|
ihmeteossaan ihmeteossansa
|
ihmeteoissaan ihmeteoissansa
|
| elative
|
ihmeteostaan ihmeteostansa
|
ihmeteoistaan ihmeteoistansa
|
| illative
|
ihmetekoonsa
|
ihmetekoihinsa
|
| adessive
|
ihmeteollaan ihmeteollansa
|
ihmeteoillaan ihmeteoillansa
|
| ablative
|
ihmeteoltaan ihmeteoltansa
|
ihmeteoiltaan ihmeteoiltansa
|
| allative
|
ihmeteolleen ihmeteollensa
|
ihmeteoilleen ihmeteoillensa
|
| essive
|
ihmetekonaan ihmetekonansa
|
ihmetekoinaan ihmetekoinansa
|
| translative
|
ihmeteokseen ihmeteoksensa
|
ihmeteoikseen ihmeteoiksensa
|
| abessive
|
ihmeteottaan ihmeteottansa
|
ihmeteoittaan ihmeteoittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
ihmetekoineen ihmetekoinensa
|