| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
ilmoitteensa
|
ilmoitteensa
|
| accusative
|
nom.
|
ilmoitteensa
|
ilmoitteensa
|
| gen.
|
ilmoitteensa
|
| genitive
|
ilmoitteensa
|
ilmoitteidensa ilmoitteittensa
|
| partitive
|
ilmoitettaan ilmoitettansa
|
ilmoitteitaan ilmoitteitansa
|
| inessive
|
ilmoitteessaan ilmoitteessansa
|
ilmoitteissaan ilmoitteissansa
|
| elative
|
ilmoitteestaan ilmoitteestansa
|
ilmoitteistaan ilmoitteistansa
|
| illative
|
ilmoitteeseensa
|
ilmoitteisiinsa ilmoitteihinsa
|
| adessive
|
ilmoitteellaan ilmoitteellansa
|
ilmoitteillaan ilmoitteillansa
|
| ablative
|
ilmoitteeltaan ilmoitteeltansa
|
ilmoitteiltaan ilmoitteiltansa
|
| allative
|
ilmoitteelleen ilmoitteellensa
|
ilmoitteilleen ilmoitteillensa
|
| essive
|
ilmoitteenaan ilmoitteenansa
|
ilmoitteinaan ilmoitteinansa
|
| translative
|
ilmoitteekseen ilmoitteeksensa
|
ilmoitteikseen ilmoitteiksensa
|
| abessive
|
ilmoitteettaan ilmoitteettansa
|
ilmoitteittaan ilmoitteittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
ilmoitteineen ilmoitteinensa
|