improvisoiminen

Finnish

Etymology

improvisoida +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈimproʋisoi̯minen/, [ˈim.pro̞ˌʋis̠o̞i̯ˌmine̞n]
  • Rhymes: -oiminen
  • Syllabification(key): imp‧ro‧vi‧soi‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): imp‧ro‧vi‧soi‧mi‧nen

Noun

improvisoiminen

  1. verbal noun of improvisoida
    1. improvising

Declension

Inflection of improvisoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative improvisoiminen improvisoimiset
genitive improvisoimisen improvisoimisten
improvisoimisien
partitive improvisoimista improvisoimisia
illative improvisoimiseen improvisoimisiin
singular plural
nominative improvisoiminen improvisoimiset
accusative nom. improvisoiminen improvisoimiset
gen. improvisoimisen
genitive improvisoimisen improvisoimisten
improvisoimisien
partitive improvisoimista improvisoimisia
inessive improvisoimisessa improvisoimisissa
elative improvisoimisesta improvisoimisista
illative improvisoimiseen improvisoimisiin
adessive improvisoimisella improvisoimisilla
ablative improvisoimiselta improvisoimisilta
allative improvisoimiselle improvisoimisille
essive improvisoimisena improvisoimisina
translative improvisoimiseksi improvisoimisiksi
abessive improvisoimisetta improvisoimisitta
instructive — improvisoimisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of improvisoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative improvisoimiseni improvisoimiseni
accusative nom. improvisoimiseni improvisoimiseni
gen. improvisoimiseni
genitive improvisoimiseni improvisoimisteni
improvisoimisieni
partitive improvisoimistani improvisoimisiani
inessive improvisoimisessani improvisoimisissani
elative improvisoimisestani improvisoimisistani
illative improvisoimiseeni improvisoimisiini
adessive improvisoimisellani improvisoimisillani
ablative improvisoimiseltani improvisoimisiltani
allative improvisoimiselleni improvisoimisilleni
essive improvisoimisenani improvisoimisinani
translative improvisoimisekseni improvisoimisikseni
abessive improvisoimisettani improvisoimisittani
instructive — —
comitative — improvisoimisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative improvisoimisesi improvisoimisesi
accusative nom. improvisoimisesi improvisoimisesi
gen. improvisoimisesi
genitive improvisoimisesi improvisoimistesi
improvisoimisiesi
partitive improvisoimistasi improvisoimisiasi
inessive improvisoimisessasi improvisoimisissasi
elative improvisoimisestasi improvisoimisistasi
illative improvisoimiseesi improvisoimisiisi
adessive improvisoimisellasi improvisoimisillasi
ablative improvisoimiseltasi improvisoimisiltasi
allative improvisoimisellesi improvisoimisillesi
essive improvisoimisenasi improvisoimisinasi
translative improvisoimiseksesi improvisoimisiksesi
abessive improvisoimisettasi improvisoimisittasi
instructive — —
comitative — improvisoimisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative improvisoimisemme improvisoimisemme
accusative nom. improvisoimisemme improvisoimisemme
gen. improvisoimisemme
genitive improvisoimisemme improvisoimistemme
improvisoimisiemme
partitive improvisoimistamme improvisoimisiamme
inessive improvisoimisessamme improvisoimisissamme
elative improvisoimisestamme improvisoimisistamme
illative improvisoimiseemme improvisoimisiimme
adessive improvisoimisellamme improvisoimisillamme
ablative improvisoimiseltamme improvisoimisiltamme
allative improvisoimisellemme improvisoimisillemme
essive improvisoimisenamme improvisoimisinamme
translative improvisoimiseksemme improvisoimisiksemme
abessive improvisoimisettamme improvisoimisittamme
instructive — —
comitative — improvisoimisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative improvisoimisenne improvisoimisenne
accusative nom. improvisoimisenne improvisoimisenne
gen. improvisoimisenne
genitive improvisoimisenne improvisoimistenne
improvisoimisienne
partitive improvisoimistanne improvisoimisianne
inessive improvisoimisessanne improvisoimisissanne
elative improvisoimisestanne improvisoimisistanne
illative improvisoimiseenne improvisoimisiinne
adessive improvisoimisellanne improvisoimisillanne
ablative improvisoimiseltanne improvisoimisiltanne
allative improvisoimisellenne improvisoimisillenne
essive improvisoimisenanne improvisoimisinanne
translative improvisoimiseksenne improvisoimisiksenne
abessive improvisoimisettanne improvisoimisittanne
instructive — —
comitative — improvisoimisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative improvisoimisensa improvisoimisensa
accusative nom. improvisoimisensa improvisoimisensa
gen. improvisoimisensa
genitive improvisoimisensa improvisoimistensa
improvisoimisiensa
partitive improvisoimistaan
improvisoimistansa 		improvisoimisiaan
improvisoimisiansa
inessive improvisoimisessaan
improvisoimisessansa 		improvisoimisissaan
improvisoimisissansa
elative improvisoimisestaan
improvisoimisestansa 		improvisoimisistaan
improvisoimisistansa
illative improvisoimiseensa improvisoimisiinsa
adessive improvisoimisellaan
improvisoimisellansa 		improvisoimisillaan
improvisoimisillansa
ablative improvisoimiseltaan
improvisoimiseltansa 		improvisoimisiltaan
improvisoimisiltansa
allative improvisoimiselleen
improvisoimisellensa 		improvisoimisilleen
improvisoimisillensa
essive improvisoimisenaan
improvisoimisenansa 		improvisoimisinaan
improvisoimisinansa
translative improvisoimisekseen
improvisoimiseksensa 		improvisoimisikseen
improvisoimisiksensa
abessive improvisoimisettaan
improvisoimisettansa 		improvisoimisittaan
improvisoimisittansa
instructive — —
comitative — improvisoimisineen
improvisoimisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.