informoiminen

Finnish

Etymology

informoida +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈinformoi̯minen/, [ˈiɱfo̞rˌmo̞i̯mine̞n]
  • Rhymes: -oiminen
  • Syllabification(key): in‧for‧moi‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): in‧for‧moi‧mi‧nen

Noun

informoiminen

  1. verbal noun of informoida
    1. informing

Declension

Inflection of informoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative informoiminen informoimiset
genitive informoimisen informoimisten
informoimisien
partitive informoimista informoimisia
illative informoimiseen informoimisiin
singular plural
nominative informoiminen informoimiset
accusative nom. informoiminen informoimiset
gen. informoimisen
genitive informoimisen informoimisten
informoimisien
partitive informoimista informoimisia
inessive informoimisessa informoimisissa
elative informoimisesta informoimisista
illative informoimiseen informoimisiin
adessive informoimisella informoimisilla
ablative informoimiselta informoimisilta
allative informoimiselle informoimisille
essive informoimisena informoimisina
translative informoimiseksi informoimisiksi
abessive informoimisetta informoimisitta
instructive — informoimisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of informoiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative informoimiseni informoimiseni
accusative nom. informoimiseni informoimiseni
gen. informoimiseni
genitive informoimiseni informoimisteni
informoimisieni
partitive informoimistani informoimisiani
inessive informoimisessani informoimisissani
elative informoimisestani informoimisistani
illative informoimiseeni informoimisiini
adessive informoimisellani informoimisillani
ablative informoimiseltani informoimisiltani
allative informoimiselleni informoimisilleni
essive informoimisenani informoimisinani
translative informoimisekseni informoimisikseni
abessive informoimisettani informoimisittani
instructive — —
comitative — informoimisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative informoimisesi informoimisesi
accusative nom. informoimisesi informoimisesi
gen. informoimisesi
genitive informoimisesi informoimistesi
informoimisiesi
partitive informoimistasi informoimisiasi
inessive informoimisessasi informoimisissasi
elative informoimisestasi informoimisistasi
illative informoimiseesi informoimisiisi
adessive informoimisellasi informoimisillasi
ablative informoimiseltasi informoimisiltasi
allative informoimisellesi informoimisillesi
essive informoimisenasi informoimisinasi
translative informoimiseksesi informoimisiksesi
abessive informoimisettasi informoimisittasi
instructive — —
comitative — informoimisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative informoimisemme informoimisemme
accusative nom. informoimisemme informoimisemme
gen. informoimisemme
genitive informoimisemme informoimistemme
informoimisiemme
partitive informoimistamme informoimisiamme
inessive informoimisessamme informoimisissamme
elative informoimisestamme informoimisistamme
illative informoimiseemme informoimisiimme
adessive informoimisellamme informoimisillamme
ablative informoimiseltamme informoimisiltamme
allative informoimisellemme informoimisillemme
essive informoimisenamme informoimisinamme
translative informoimiseksemme informoimisiksemme
abessive informoimisettamme informoimisittamme
instructive — —
comitative — informoimisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative informoimisenne informoimisenne
accusative nom. informoimisenne informoimisenne
gen. informoimisenne
genitive informoimisenne informoimistenne
informoimisienne
partitive informoimistanne informoimisianne
inessive informoimisessanne informoimisissanne
elative informoimisestanne informoimisistanne
illative informoimiseenne informoimisiinne
adessive informoimisellanne informoimisillanne
ablative informoimiseltanne informoimisiltanne
allative informoimisellenne informoimisillenne
essive informoimisenanne informoimisinanne
translative informoimiseksenne informoimisiksenne
abessive informoimisettanne informoimisittanne
instructive — —
comitative — informoimisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative informoimisensa informoimisensa
accusative nom. informoimisensa informoimisensa
gen. informoimisensa
genitive informoimisensa informoimistensa
informoimisiensa
partitive informoimistaan
informoimistansa 		informoimisiaan
informoimisiansa
inessive informoimisessaan
informoimisessansa 		informoimisissaan
informoimisissansa
elative informoimisestaan
informoimisestansa 		informoimisistaan
informoimisistansa
illative informoimiseensa informoimisiinsa
adessive informoimisellaan
informoimisellansa 		informoimisillaan
informoimisillansa
ablative informoimiseltaan
informoimiseltansa 		informoimisiltaan
informoimisiltansa
allative informoimiselleen
informoimisellensa 		informoimisilleen
informoimisillensa
essive informoimisenaan
informoimisenansa 		informoimisinaan
informoimisinansa
translative informoimisekseen
informoimiseksensa 		informoimisikseen
informoimisiksensa
abessive informoimisettaan
informoimisettansa 		informoimisittaan
informoimisittansa
instructive — —
comitative — informoimisineen
informoimisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.