integroiminen

Finnish

Etymology

integroida +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈinteɡroi̯minen/, [ˈin̪t̪e̞ɡˌro̞i̯mine̞n]
  • Rhymes: -oiminen
  • Syllabification(key): in‧teg‧roi‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): in‧teg‧roi‧mi‧nen

Noun

integroiminen

  1. verbal noun of integroida
    1. (mathematics) integration

Declension

Inflection of integroiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative integroiminen integroimiset
genitive integroimisen integroimisten
integroimisien
partitive integroimista integroimisia
illative integroimiseen integroimisiin
singular plural
nominative integroiminen integroimiset
accusative nom. integroiminen integroimiset
gen. integroimisen
genitive integroimisen integroimisten
integroimisien
partitive integroimista integroimisia
inessive integroimisessa integroimisissa
elative integroimisesta integroimisista
illative integroimiseen integroimisiin
adessive integroimisella integroimisilla
ablative integroimiselta integroimisilta
allative integroimiselle integroimisille
essive integroimisena integroimisina
translative integroimiseksi integroimisiksi
abessive integroimisetta integroimisitta
instructive — integroimisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of integroiminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative integroimiseni integroimiseni
accusative nom. integroimiseni integroimiseni
gen. integroimiseni
genitive integroimiseni integroimisteni
integroimisieni
partitive integroimistani integroimisiani
inessive integroimisessani integroimisissani
elative integroimisestani integroimisistani
illative integroimiseeni integroimisiini
adessive integroimisellani integroimisillani
ablative integroimiseltani integroimisiltani
allative integroimiselleni integroimisilleni
essive integroimisenani integroimisinani
translative integroimisekseni integroimisikseni
abessive integroimisettani integroimisittani
instructive — —
comitative — integroimisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative integroimisesi integroimisesi
accusative nom. integroimisesi integroimisesi
gen. integroimisesi
genitive integroimisesi integroimistesi
integroimisiesi
partitive integroimistasi integroimisiasi
inessive integroimisessasi integroimisissasi
elative integroimisestasi integroimisistasi
illative integroimiseesi integroimisiisi
adessive integroimisellasi integroimisillasi
ablative integroimiseltasi integroimisiltasi
allative integroimisellesi integroimisillesi
essive integroimisenasi integroimisinasi
translative integroimiseksesi integroimisiksesi
abessive integroimisettasi integroimisittasi
instructive — —
comitative — integroimisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative integroimisemme integroimisemme
accusative nom. integroimisemme integroimisemme
gen. integroimisemme
genitive integroimisemme integroimistemme
integroimisiemme
partitive integroimistamme integroimisiamme
inessive integroimisessamme integroimisissamme
elative integroimisestamme integroimisistamme
illative integroimiseemme integroimisiimme
adessive integroimisellamme integroimisillamme
ablative integroimiseltamme integroimisiltamme
allative integroimisellemme integroimisillemme
essive integroimisenamme integroimisinamme
translative integroimiseksemme integroimisiksemme
abessive integroimisettamme integroimisittamme
instructive — —
comitative — integroimisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative integroimisenne integroimisenne
accusative nom. integroimisenne integroimisenne
gen. integroimisenne
genitive integroimisenne integroimistenne
integroimisienne
partitive integroimistanne integroimisianne
inessive integroimisessanne integroimisissanne
elative integroimisestanne integroimisistanne
illative integroimiseenne integroimisiinne
adessive integroimisellanne integroimisillanne
ablative integroimiseltanne integroimisiltanne
allative integroimisellenne integroimisillenne
essive integroimisenanne integroimisinanne
translative integroimiseksenne integroimisiksenne
abessive integroimisettanne integroimisittanne
instructive — —
comitative — integroimisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative integroimisensa integroimisensa
accusative nom. integroimisensa integroimisensa
gen. integroimisensa
genitive integroimisensa integroimistensa
integroimisiensa
partitive integroimistaan
integroimistansa 		integroimisiaan
integroimisiansa
inessive integroimisessaan
integroimisessansa 		integroimisissaan
integroimisissansa
elative integroimisestaan
integroimisestansa 		integroimisistaan
integroimisistansa
illative integroimiseensa integroimisiinsa
adessive integroimisellaan
integroimisellansa 		integroimisillaan
integroimisillansa
ablative integroimiseltaan
integroimiseltansa 		integroimisiltaan
integroimisiltansa
allative integroimiselleen
integroimisellensa 		integroimisilleen
integroimisillensa
essive integroimisenaan
integroimisenansa 		integroimisinaan
integroimisinansa
translative integroimisekseen
integroimiseksensa 		integroimisikseen
integroimisiksensa
abessive integroimisettaan
integroimisettansa 		integroimisittaan
integroimisittansa
instructive — —
comitative — integroimisineen
integroimisinensa

Synonyms

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.