jälkilause

Finnish

Etymology

jälki- +‎ lause

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjælkiˌlɑu̯seˣ/, [ˈjælk̟iˌlɑ̝u̯s̠e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑuse
  • Syllabification(key): jäl‧ki‧lau‧se
  • Hyphenation(key): jälki‧lause

Noun

jälkilause

  1. (grammar) A subordinate clause that follows its main clause.

Declension

Inflection of jälkilause (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative jälkilause jälkilauseet
genitive jälkilauseen jälkilauseiden
jälkilauseitten
partitive jälkilausetta jälkilauseita
illative jälkilauseeseen jälkilauseisiin
jälkilauseihin
singular plural
nominative jälkilause jälkilauseet
accusative nom. jälkilause jälkilauseet
gen. jälkilauseen
genitive jälkilauseen jälkilauseiden
jälkilauseitten
partitive jälkilausetta jälkilauseita
inessive jälkilauseessa jälkilauseissa
elative jälkilauseesta jälkilauseista
illative jälkilauseeseen jälkilauseisiin
jälkilauseihin
adessive jälkilauseella jälkilauseilla
ablative jälkilauseelta jälkilauseilta
allative jälkilauseelle jälkilauseille
essive jälkilauseena jälkilauseina
translative jälkilauseeksi jälkilauseiksi
abessive jälkilauseetta jälkilauseitta
instructive — jälkilausein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of jälkilause (Kotus type 48/hame, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative jälkilauseeni jälkilauseeni
accusative nom. jälkilauseeni jälkilauseeni
gen. jälkilauseeni
genitive jälkilauseeni jälkilauseideni
jälkilauseitteni
partitive jälkilausettani jälkilauseitani
inessive jälkilauseessani jälkilauseissani
elative jälkilauseestani jälkilauseistani
illative jälkilauseeseeni jälkilauseisiini
jälkilauseihini
adessive jälkilauseellani jälkilauseillani
ablative jälkilauseeltani jälkilauseiltani
allative jälkilauseelleni jälkilauseilleni
essive jälkilauseenani jälkilauseinani
translative jälkilauseekseni jälkilauseikseni
abessive jälkilauseettani jälkilauseittani
instructive — —
comitative — jälkilauseineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative jälkilauseesi jälkilauseesi
accusative nom. jälkilauseesi jälkilauseesi
gen. jälkilauseesi
genitive jälkilauseesi jälkilauseidesi
jälkilauseittesi
partitive jälkilausettasi jälkilauseitasi
inessive jälkilauseessasi jälkilauseissasi
elative jälkilauseestasi jälkilauseistasi
illative jälkilauseeseesi jälkilauseisiisi
jälkilauseihisi
adessive jälkilauseellasi jälkilauseillasi
ablative jälkilauseeltasi jälkilauseiltasi
allative jälkilauseellesi jälkilauseillesi
essive jälkilauseenasi jälkilauseinasi
translative jälkilauseeksesi jälkilauseiksesi
abessive jälkilauseettasi jälkilauseittasi
instructive — —
comitative — jälkilauseinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative jälkilauseemme jälkilauseemme
accusative nom. jälkilauseemme jälkilauseemme
gen. jälkilauseemme
genitive jälkilauseemme jälkilauseidemme
jälkilauseittemme
partitive jälkilausettamme jälkilauseitamme
inessive jälkilauseessamme jälkilauseissamme
elative jälkilauseestamme jälkilauseistamme
illative jälkilauseeseemme jälkilauseisiimme
jälkilauseihimme
adessive jälkilauseellamme jälkilauseillamme
ablative jälkilauseeltamme jälkilauseiltamme
allative jälkilauseellemme jälkilauseillemme
essive jälkilauseenamme jälkilauseinamme
translative jälkilauseeksemme jälkilauseiksemme
abessive jälkilauseettamme jälkilauseittamme
instructive — —
comitative — jälkilauseinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative jälkilauseenne jälkilauseenne
accusative nom. jälkilauseenne jälkilauseenne
gen. jälkilauseenne
genitive jälkilauseenne jälkilauseidenne
jälkilauseittenne
partitive jälkilausettanne jälkilauseitanne
inessive jälkilauseessanne jälkilauseissanne
elative jälkilauseestanne jälkilauseistanne
illative jälkilauseeseenne jälkilauseisiinne
jälkilauseihinne
adessive jälkilauseellanne jälkilauseillanne
ablative jälkilauseeltanne jälkilauseiltanne
allative jälkilauseellenne jälkilauseillenne
essive jälkilauseenanne jälkilauseinanne
translative jälkilauseeksenne jälkilauseiksenne
abessive jälkilauseettanne jälkilauseittanne
instructive — —
comitative — jälkilauseinenne
third-person possessor
singular plural
nominative jälkilauseensa jälkilauseensa
accusative nom. jälkilauseensa jälkilauseensa
gen. jälkilauseensa
genitive jälkilauseensa jälkilauseidensa
jälkilauseittensa
partitive jälkilausettaan
jälkilausettansa 		jälkilauseitaan
jälkilauseitansa
inessive jälkilauseessaan
jälkilauseessansa 		jälkilauseissaan
jälkilauseissansa
elative jälkilauseestaan
jälkilauseestansa 		jälkilauseistaan
jälkilauseistansa
illative jälkilauseeseensa jälkilauseisiinsa
jälkilauseihinsa
adessive jälkilauseellaan
jälkilauseellansa 		jälkilauseillaan
jälkilauseillansa
ablative jälkilauseeltaan
jälkilauseeltansa 		jälkilauseiltaan
jälkilauseiltansa
allative jälkilauseelleen
jälkilauseellensa 		jälkilauseilleen
jälkilauseillensa
essive jälkilauseenaan
jälkilauseenansa 		jälkilauseinaan
jälkilauseinansa
translative jälkilauseekseen
jälkilauseeksensa 		jälkilauseikseen
jälkilauseiksensa
abessive jälkilauseettaan
jälkilauseettansa 		jälkilauseittaan
jälkilauseittansa
instructive — —
comitative — jälkilauseineen
jälkilauseinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.