järjestäminen

Finnish

Etymology

järjestää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjærjestæminen/, [ˈjærje̞s̠ˌtæmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): jär‧jes‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): jär‧jes‧tä‧mi‧nen

Noun

järjestäminen

  1. verbal noun of järjestää
    1. organizing

Declension

Inflection of järjestäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative järjestäminen järjestämiset
genitive järjestämisen järjestämisten
järjestämisien
partitive järjestämistä järjestämisiä
illative järjestämiseen järjestämisiin
singular plural
nominative järjestäminen järjestämiset
accusative nom. järjestäminen järjestämiset
gen. järjestämisen
genitive järjestämisen järjestämisten
järjestämisien
partitive järjestämistä järjestämisiä
inessive järjestämisessä järjestämisissä
elative järjestämisestä järjestämisistä
illative järjestämiseen järjestämisiin
adessive järjestämisellä järjestämisillä
ablative järjestämiseltä järjestämisiltä
allative järjestämiselle järjestämisille
essive järjestämisenä järjestämisinä
translative järjestämiseksi järjestämisiksi
abessive järjestämisettä järjestämisittä
instructive — järjestämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of järjestäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative järjestämiseni järjestämiseni
accusative nom. järjestämiseni järjestämiseni
gen. järjestämiseni
genitive järjestämiseni järjestämisteni
järjestämisieni
partitive järjestämistäni järjestämisiäni
inessive järjestämisessäni järjestämisissäni
elative järjestämisestäni järjestämisistäni
illative järjestämiseeni järjestämisiini
adessive järjestämiselläni järjestämisilläni
ablative järjestämiseltäni järjestämisiltäni
allative järjestämiselleni järjestämisilleni
essive järjestämisenäni järjestämisinäni
translative järjestämisekseni järjestämisikseni
abessive järjestämisettäni järjestämisittäni
instructive — —
comitative — järjestämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative järjestämisesi järjestämisesi
accusative nom. järjestämisesi järjestämisesi
gen. järjestämisesi
genitive järjestämisesi järjestämistesi
järjestämisiesi
partitive järjestämistäsi järjestämisiäsi
inessive järjestämisessäsi järjestämisissäsi
elative järjestämisestäsi järjestämisistäsi
illative järjestämiseesi järjestämisiisi
adessive järjestämiselläsi järjestämisilläsi
ablative järjestämiseltäsi järjestämisiltäsi
allative järjestämisellesi järjestämisillesi
essive järjestämisenäsi järjestämisinäsi
translative järjestämiseksesi järjestämisiksesi
abessive järjestämisettäsi järjestämisittäsi
instructive — —
comitative — järjestämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative järjestämisemme järjestämisemme
accusative nom. järjestämisemme järjestämisemme
gen. järjestämisemme
genitive järjestämisemme järjestämistemme
järjestämisiemme
partitive järjestämistämme järjestämisiämme
inessive järjestämisessämme järjestämisissämme
elative järjestämisestämme järjestämisistämme
illative järjestämiseemme järjestämisiimme
adessive järjestämisellämme järjestämisillämme
ablative järjestämiseltämme järjestämisiltämme
allative järjestämisellemme järjestämisillemme
essive järjestämisenämme järjestämisinämme
translative järjestämiseksemme järjestämisiksemme
abessive järjestämisettämme järjestämisittämme
instructive — —
comitative — järjestämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative järjestämisenne järjestämisenne
accusative nom. järjestämisenne järjestämisenne
gen. järjestämisenne
genitive järjestämisenne järjestämistenne
järjestämisienne
partitive järjestämistänne järjestämisiänne
inessive järjestämisessänne järjestämisissänne
elative järjestämisestänne järjestämisistänne
illative järjestämiseenne järjestämisiinne
adessive järjestämisellänne järjestämisillänne
ablative järjestämiseltänne järjestämisiltänne
allative järjestämisellenne järjestämisillenne
essive järjestämisenänne järjestämisinänne
translative järjestämiseksenne järjestämisiksenne
abessive järjestämisettänne järjestämisittänne
instructive — —
comitative — järjestämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative järjestämisensä järjestämisensä
accusative nom. järjestämisensä järjestämisensä
gen. järjestämisensä
genitive järjestämisensä järjestämistensä
järjestämisiensä
partitive järjestämistään
järjestämistänsä 		järjestämisiään
järjestämisiänsä
inessive järjestämisessään
järjestämisessänsä 		järjestämisissään
järjestämisissänsä
elative järjestämisestään
järjestämisestänsä 		järjestämisistään
järjestämisistänsä
illative järjestämiseensä järjestämisiinsä
adessive järjestämisellään
järjestämisellänsä 		järjestämisillään
järjestämisillänsä
ablative järjestämiseltään
järjestämiseltänsä 		järjestämisiltään
järjestämisiltänsä
allative järjestämiselleen
järjestämisellensä 		järjestämisilleen
järjestämisillensä
essive järjestämisenään
järjestämisenänsä 		järjestämisinään
järjestämisinänsä
translative järjestämisekseen
järjestämiseksensä 		järjestämisikseen
järjestämisiksensä
abessive järjestämisettään
järjestämisettänsä 		järjestämisittään
järjestämisittänsä
instructive — —
comitative — järjestämisineen
järjestämisinensä

Derived terms

compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.