jakautuminen

Finnish

Etymology

jakautua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈjɑkɑu̯tuminen/, [ˈjɑ̝kɑ̝u̯ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): ja‧kau‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ja‧kau‧tu‧mi‧nen

Noun

jakautuminen

  1. verbal noun of jakautua
    1. division, dividing (becoming divided)
    2. fission

Declension

Inflection of jakautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative jakautuminen jakautumiset
genitive jakautumisen jakautumisten
jakautumisien
partitive jakautumista jakautumisia
illative jakautumiseen jakautumisiin
singular plural
nominative jakautuminen jakautumiset
accusative nom. jakautuminen jakautumiset
gen. jakautumisen
genitive jakautumisen jakautumisten
jakautumisien
partitive jakautumista jakautumisia
inessive jakautumisessa jakautumisissa
elative jakautumisesta jakautumisista
illative jakautumiseen jakautumisiin
adessive jakautumisella jakautumisilla
ablative jakautumiselta jakautumisilta
allative jakautumiselle jakautumisille
essive jakautumisena jakautumisina
translative jakautumiseksi jakautumisiksi
abessive jakautumisetta jakautumisitta
instructive — jakautumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of jakautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative jakautumiseni jakautumiseni
accusative nom. jakautumiseni jakautumiseni
gen. jakautumiseni
genitive jakautumiseni jakautumisteni
jakautumisieni
partitive jakautumistani jakautumisiani
inessive jakautumisessani jakautumisissani
elative jakautumisestani jakautumisistani
illative jakautumiseeni jakautumisiini
adessive jakautumisellani jakautumisillani
ablative jakautumiseltani jakautumisiltani
allative jakautumiselleni jakautumisilleni
essive jakautumisenani jakautumisinani
translative jakautumisekseni jakautumisikseni
abessive jakautumisettani jakautumisittani
instructive — —
comitative — jakautumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative jakautumisesi jakautumisesi
accusative nom. jakautumisesi jakautumisesi
gen. jakautumisesi
genitive jakautumisesi jakautumistesi
jakautumisiesi
partitive jakautumistasi jakautumisiasi
inessive jakautumisessasi jakautumisissasi
elative jakautumisestasi jakautumisistasi
illative jakautumiseesi jakautumisiisi
adessive jakautumisellasi jakautumisillasi
ablative jakautumiseltasi jakautumisiltasi
allative jakautumisellesi jakautumisillesi
essive jakautumisenasi jakautumisinasi
translative jakautumiseksesi jakautumisiksesi
abessive jakautumisettasi jakautumisittasi
instructive — —
comitative — jakautumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative jakautumisemme jakautumisemme
accusative nom. jakautumisemme jakautumisemme
gen. jakautumisemme
genitive jakautumisemme jakautumistemme
jakautumisiemme
partitive jakautumistamme jakautumisiamme
inessive jakautumisessamme jakautumisissamme
elative jakautumisestamme jakautumisistamme
illative jakautumiseemme jakautumisiimme
adessive jakautumisellamme jakautumisillamme
ablative jakautumiseltamme jakautumisiltamme
allative jakautumisellemme jakautumisillemme
essive jakautumisenamme jakautumisinamme
translative jakautumiseksemme jakautumisiksemme
abessive jakautumisettamme jakautumisittamme
instructive — —
comitative — jakautumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative jakautumisenne jakautumisenne
accusative nom. jakautumisenne jakautumisenne
gen. jakautumisenne
genitive jakautumisenne jakautumistenne
jakautumisienne
partitive jakautumistanne jakautumisianne
inessive jakautumisessanne jakautumisissanne
elative jakautumisestanne jakautumisistanne
illative jakautumiseenne jakautumisiinne
adessive jakautumisellanne jakautumisillanne
ablative jakautumiseltanne jakautumisiltanne
allative jakautumisellenne jakautumisillenne
essive jakautumisenanne jakautumisinanne
translative jakautumiseksenne jakautumisiksenne
abessive jakautumisettanne jakautumisittanne
instructive — —
comitative — jakautumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative jakautumisensa jakautumisensa
accusative nom. jakautumisensa jakautumisensa
gen. jakautumisensa
genitive jakautumisensa jakautumistensa
jakautumisiensa
partitive jakautumistaan
jakautumistansa 		jakautumisiaan
jakautumisiansa
inessive jakautumisessaan
jakautumisessansa 		jakautumisissaan
jakautumisissansa
elative jakautumisestaan
jakautumisestansa 		jakautumisistaan
jakautumisistansa
illative jakautumiseensa jakautumisiinsa
adessive jakautumisellaan
jakautumisellansa 		jakautumisillaan
jakautumisillansa
ablative jakautumiseltaan
jakautumiseltansa 		jakautumisiltaan
jakautumisiltansa
allative jakautumiselleen
jakautumisellensa 		jakautumisilleen
jakautumisillensa
essive jakautumisenaan
jakautumisenansa 		jakautumisinaan
jakautumisinansa
translative jakautumisekseen
jakautumiseksensa 		jakautumisikseen
jakautumisiksensa
abessive jakautumisettaan
jakautumisettansa 		jakautumisittaan
jakautumisittansa
instructive — —
comitative — jakautumisineen
jakautumisinensa

Synonyms

Derived terms

compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.