kaimaani

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkɑi̯mɑːni/, [ˈkɑ̝i̯mɑ̝ːni]
  • Rhymes: -ɑimɑːni
  • Syllabification(key): kai‧maa‧ni
  • Hyphenation(key): kai‧maa‧ni

Etymology 1

From Spanish caimán.

Noun

kaimaani

  1. caiman
Declension
Inflection of kaimaani (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative kaimaani kaimaanit
genitive kaimaanin kaimaanien
partitive kaimaania kaimaaneja
illative kaimaaniin kaimaaneihin
singular plural
nominative kaimaani kaimaanit
accusative nom. kaimaani kaimaanit
gen. kaimaanin
genitive kaimaanin kaimaanien
partitive kaimaania kaimaaneja
inessive kaimaanissa kaimaaneissa
elative kaimaanista kaimaaneista
illative kaimaaniin kaimaaneihin
adessive kaimaanilla kaimaaneilla
ablative kaimaanilta kaimaaneilta
allative kaimaanille kaimaaneille
essive kaimaanina kaimaaneina
translative kaimaaniksi kaimaaneiksi
abessive kaimaanitta kaimaaneitta
instructive — kaimaanein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kaimaani (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kaimaanini kaimaanini
accusative nom. kaimaanini kaimaanini
gen. kaimaanini
genitive kaimaanini kaimaanieni
partitive kaimaaniani kaimaanejani
inessive kaimaanissani kaimaaneissani
elative kaimaanistani kaimaaneistani
illative kaimaaniini kaimaaneihini
adessive kaimaanillani kaimaaneillani
ablative kaimaaniltani kaimaaneiltani
allative kaimaanilleni kaimaaneilleni
essive kaimaaninani kaimaaneinani
translative kaimaanikseni kaimaaneikseni
abessive kaimaanittani kaimaaneittani
instructive — —
comitative — kaimaaneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kaimaanisi kaimaanisi
accusative nom. kaimaanisi kaimaanisi
gen. kaimaanisi
genitive kaimaanisi kaimaaniesi
partitive kaimaaniasi kaimaanejasi
inessive kaimaanissasi kaimaaneissasi
elative kaimaanistasi kaimaaneistasi
illative kaimaaniisi kaimaaneihisi
adessive kaimaanillasi kaimaaneillasi
ablative kaimaaniltasi kaimaaneiltasi
allative kaimaanillesi kaimaaneillesi
essive kaimaaninasi kaimaaneinasi
translative kaimaaniksesi kaimaaneiksesi
abessive kaimaanittasi kaimaaneittasi
instructive — —
comitative — kaimaaneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kaimaanimme kaimaanimme
accusative nom. kaimaanimme kaimaanimme
gen. kaimaanimme
genitive kaimaanimme kaimaaniemme
partitive kaimaaniamme kaimaanejamme
inessive kaimaanissamme kaimaaneissamme
elative kaimaanistamme kaimaaneistamme
illative kaimaaniimme kaimaaneihimme
adessive kaimaanillamme kaimaaneillamme
ablative kaimaaniltamme kaimaaneiltamme
allative kaimaanillemme kaimaaneillemme
essive kaimaaninamme kaimaaneinamme
translative kaimaaniksemme kaimaaneiksemme
abessive kaimaanittamme kaimaaneittamme
instructive — —
comitative — kaimaaneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kaimaaninne kaimaaninne
accusative nom. kaimaaninne kaimaaninne
gen. kaimaaninne
genitive kaimaaninne kaimaanienne
partitive kaimaanianne kaimaanejanne
inessive kaimaanissanne kaimaaneissanne
elative kaimaanistanne kaimaaneistanne
illative kaimaaniinne kaimaaneihinne
adessive kaimaanillanne kaimaaneillanne
ablative kaimaaniltanne kaimaaneiltanne
allative kaimaanillenne kaimaaneillenne
essive kaimaaninanne kaimaaneinanne
translative kaimaaniksenne kaimaaneiksenne
abessive kaimaanittanne kaimaaneittanne
instructive — —
comitative — kaimaaneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kaimaaninsa kaimaaninsa
accusative nom. kaimaaninsa kaimaaninsa
gen. kaimaaninsa
genitive kaimaaninsa kaimaaniensa
partitive kaimaaniaan
kaimaaniansa 		kaimaanejaan
kaimaanejansa
inessive kaimaanissaan
kaimaanissansa 		kaimaaneissaan
kaimaaneissansa
elative kaimaanistaan
kaimaanistansa 		kaimaaneistaan
kaimaaneistansa
illative kaimaaniinsa kaimaaneihinsa
adessive kaimaanillaan
kaimaanillansa 		kaimaaneillaan
kaimaaneillansa
ablative kaimaaniltaan
kaimaaniltansa 		kaimaaneiltaan
kaimaaneiltansa
allative kaimaanilleen
kaimaanillensa 		kaimaaneilleen
kaimaaneillensa
essive kaimaaninaan
kaimaaninansa 		kaimaaneinaan
kaimaaneinansa
translative kaimaanikseen
kaimaaniksensa 		kaimaaneikseen
kaimaaneiksensa
abessive kaimaanittaan
kaimaanittansa 		kaimaaneittaan
kaimaaneittansa
instructive — —
comitative — kaimaaneineen
kaimaaneinensa

Further reading

Etymology 2

Noun

kaimaani

  1. first-person singular possessive form of partitive/illative singular of kaima
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.