kellokortti

Finnish

Etymology

kello +‎ kortti

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkelːoˌkortːi/, [ˈk̟e̞lːo̞ˌko̞rt̪ːi]
  • Rhymes: -ortːi
  • Syllabification(key): kel‧lo‧kort‧ti
  • Hyphenation(key): kello‧kortti

Noun

kellokortti

  1. A timecard or time card.
  2. Any, currently often electronic, system for recording and controlling working hours.

Declension

Inflection of kellokortti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative kellokortti kellokortit
genitive kellokortin kellokorttien
partitive kellokorttia kellokortteja
illative kellokorttiin kellokortteihin
singular plural
nominative kellokortti kellokortit
accusative nom. kellokortti kellokortit
gen. kellokortin
genitive kellokortin kellokorttien
partitive kellokorttia kellokortteja
inessive kellokortissa kellokorteissa
elative kellokortista kellokorteista
illative kellokorttiin kellokortteihin
adessive kellokortilla kellokorteilla
ablative kellokortilta kellokorteilta
allative kellokortille kellokorteille
essive kellokorttina kellokortteina
translative kellokortiksi kellokorteiksi
abessive kellokortitta kellokorteitta
instructive — kellokortein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kellokortti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kellokorttini kellokorttini
accusative nom. kellokorttini kellokorttini
gen. kellokorttini
genitive kellokorttini kellokorttieni
partitive kellokorttiani kellokorttejani
inessive kellokortissani kellokorteissani
elative kellokortistani kellokorteistani
illative kellokorttiini kellokortteihini
adessive kellokortillani kellokorteillani
ablative kellokortiltani kellokorteiltani
allative kellokortilleni kellokorteilleni
essive kellokorttinani kellokortteinani
translative kellokortikseni kellokorteikseni
abessive kellokortittani kellokorteittani
instructive — —
comitative — kellokortteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kellokorttisi kellokorttisi
accusative nom. kellokorttisi kellokorttisi
gen. kellokorttisi
genitive kellokorttisi kellokorttiesi
partitive kellokorttiasi kellokorttejasi
inessive kellokortissasi kellokorteissasi
elative kellokortistasi kellokorteistasi
illative kellokorttiisi kellokortteihisi
adessive kellokortillasi kellokorteillasi
ablative kellokortiltasi kellokorteiltasi
allative kellokortillesi kellokorteillesi
essive kellokorttinasi kellokortteinasi
translative kellokortiksesi kellokorteiksesi
abessive kellokortittasi kellokorteittasi
instructive — —
comitative — kellokortteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kellokorttimme kellokorttimme
accusative nom. kellokorttimme kellokorttimme
gen. kellokorttimme
genitive kellokorttimme kellokorttiemme
partitive kellokorttiamme kellokorttejamme
inessive kellokortissamme kellokorteissamme
elative kellokortistamme kellokorteistamme
illative kellokorttiimme kellokortteihimme
adessive kellokortillamme kellokorteillamme
ablative kellokortiltamme kellokorteiltamme
allative kellokortillemme kellokorteillemme
essive kellokorttinamme kellokortteinamme
translative kellokortiksemme kellokorteiksemme
abessive kellokortittamme kellokorteittamme
instructive — —
comitative — kellokortteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kellokorttinne kellokorttinne
accusative nom. kellokorttinne kellokorttinne
gen. kellokorttinne
genitive kellokorttinne kellokorttienne
partitive kellokorttianne kellokorttejanne
inessive kellokortissanne kellokorteissanne
elative kellokortistanne kellokorteistanne
illative kellokorttiinne kellokortteihinne
adessive kellokortillanne kellokorteillanne
ablative kellokortiltanne kellokorteiltanne
allative kellokortillenne kellokorteillenne
essive kellokorttinanne kellokortteinanne
translative kellokortiksenne kellokorteiksenne
abessive kellokortittanne kellokorteittanne
instructive — —
comitative — kellokortteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kellokorttinsa kellokorttinsa
accusative nom. kellokorttinsa kellokorttinsa
gen. kellokorttinsa
genitive kellokorttinsa kellokorttiensa
partitive kellokorttiaan
kellokorttiansa 		kellokorttejaan
kellokorttejansa
inessive kellokortissaan
kellokortissansa 		kellokorteissaan
kellokorteissansa
elative kellokortistaan
kellokortistansa 		kellokorteistaan
kellokorteistansa
illative kellokorttiinsa kellokortteihinsa
adessive kellokortillaan
kellokortillansa 		kellokorteillaan
kellokorteillansa
ablative kellokortiltaan
kellokortiltansa 		kellokorteiltaan
kellokorteiltansa
allative kellokortilleen
kellokortillensa 		kellokorteilleen
kellokorteillensa
essive kellokorttinaan
kellokorttinansa 		kellokortteinaan
kellokortteinansa
translative kellokortikseen
kellokortiksensa 		kellokorteikseen
kellokorteiksensa
abessive kellokortittaan
kellokortittansa 		kellokorteittaan
kellokorteittansa
instructive — —
comitative — kellokortteineen
kellokortteinensa

Further reading

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.