Finnish
Etymology
kiteytyä + -nyt (past active participle)
Pronunciation
- IPA(key): /ˈkitey̯tynyt/, [ˈk̟it̪e̞y̯ˌt̪ynyt̪]
- Rhymes: -ynyt
- Syllabification(key): ki‧tey‧ty‧nyt
- Hyphenation(key): ki‧tey‧ty‧nyt
Adjective
kiteytynyt
- crystallized
- kiteytynyt ilmaus ― fixed phrase
- kiteytynyt älykkyys ― crystallized intelligence
1953, Erik Martimo, Mehiläinen: lyhyt selvitys sen elämästä, toiminnasta ja hoidosta, →OCLC, page 120:Hienorakenteisesti kiteytynyt hunaja näyttää myös vaaleammalta kuin karkeasti kiteytynyt.- Finely crystallized honey also appears lighter in colour than coarsely crystallized honey.
Declension
| Inflection of kiteytynyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
|
| nominative
|
kiteytynyt
|
kiteytyneet
|
| genitive
|
kiteytyneen
|
kiteytyneiden
kiteytyneitten
|
| partitive
|
kiteytynyttä
|
kiteytyneitä
|
| illative
|
kiteytyneeseen
|
kiteytyneisiin
kiteytyneihin
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kiteytynyt
|
kiteytyneet
|
| accusative
|
nom.
|
kiteytynyt
|
kiteytyneet
|
| gen.
|
kiteytyneen
|
| genitive
|
kiteytyneen
|
kiteytyneiden
kiteytyneitten
|
| partitive
|
kiteytynyttä
|
kiteytyneitä
|
| inessive
|
kiteytyneessä
|
kiteytyneissä
|
| elative
|
kiteytyneestä
|
kiteytyneistä
|
| illative
|
kiteytyneeseen
|
kiteytyneisiin
kiteytyneihin
|
| adessive
|
kiteytyneellä
|
kiteytyneillä
|
| ablative
|
kiteytyneeltä
|
kiteytyneiltä
|
| allative
|
kiteytyneelle
|
kiteytyneille
|
| essive
|
kiteytyneenä
|
kiteytyneinä
|
| translative
|
kiteytyneeksi
|
kiteytyneiksi
|
| abessive
|
kiteytyneettä
|
kiteytyneittä
|
| instructive
|
—
|
kiteytynein
|
| comitative
|
— |
kiteytyneine
|
| Rare. Only used with substantive adjectives.
|
| first-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kiteytyneeni
|
kiteytyneeni
|
| accusative
|
nom.
|
kiteytyneeni
|
kiteytyneeni
|
| gen.
|
kiteytyneeni
|
| genitive
|
kiteytyneeni
|
kiteytyneideni
kiteytyneitteni
|
| partitive
|
kiteytynyttäni
|
kiteytyneitäni
|
| inessive
|
kiteytyneessäni
|
kiteytyneissäni
|
| elative
|
kiteytyneestäni
|
kiteytyneistäni
|
| illative
|
kiteytyneeseeni
|
kiteytyneisiini
kiteytyneihini
|
| adessive
|
kiteytyneelläni
|
kiteytyneilläni
|
| ablative
|
kiteytyneeltäni
|
kiteytyneiltäni
|
| allative
|
kiteytyneelleni
|
kiteytyneilleni
|
| essive
|
kiteytyneenäni
|
kiteytyneinäni
|
| translative
|
kiteytyneekseni
|
kiteytyneikseni
|
| abessive
|
kiteytyneettäni
|
kiteytyneittäni
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kiteytyneineni
|
| second-person singular possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kiteytyneesi
|
kiteytyneesi
|
| accusative
|
nom.
|
kiteytyneesi
|
kiteytyneesi
|
| gen.
|
kiteytyneesi
|
| genitive
|
kiteytyneesi
|
kiteytyneidesi
kiteytyneittesi
|
| partitive
|
kiteytynyttäsi
|
kiteytyneitäsi
|
| inessive
|
kiteytyneessäsi
|
kiteytyneissäsi
|
| elative
|
kiteytyneestäsi
|
kiteytyneistäsi
|
| illative
|
kiteytyneeseesi
|
kiteytyneisiisi
kiteytyneihisi
|
| adessive
|
kiteytyneelläsi
|
kiteytyneilläsi
|
| ablative
|
kiteytyneeltäsi
|
kiteytyneiltäsi
|
| allative
|
kiteytyneellesi
|
kiteytyneillesi
|
| essive
|
kiteytyneenäsi
|
kiteytyneinäsi
|
| translative
|
kiteytyneeksesi
|
kiteytyneiksesi
|
| abessive
|
kiteytyneettäsi
|
kiteytyneittäsi
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kiteytyneinesi
|
| first-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kiteytyneemme
|
kiteytyneemme
|
| accusative
|
nom.
|
kiteytyneemme
|
kiteytyneemme
|
| gen.
|
kiteytyneemme
|
| genitive
|
kiteytyneemme
|
kiteytyneidemme
kiteytyneittemme
|
| partitive
|
kiteytynyttämme
|
kiteytyneitämme
|
| inessive
|
kiteytyneessämme
|
kiteytyneissämme
|
| elative
|
kiteytyneestämme
|
kiteytyneistämme
|
| illative
|
kiteytyneeseemme
|
kiteytyneisiimme
kiteytyneihimme
|
| adessive
|
kiteytyneellämme
|
kiteytyneillämme
|
| ablative
|
kiteytyneeltämme
|
kiteytyneiltämme
|
| allative
|
kiteytyneellemme
|
kiteytyneillemme
|
| essive
|
kiteytyneenämme
|
kiteytyneinämme
|
| translative
|
kiteytyneeksemme
|
kiteytyneiksemme
|
| abessive
|
kiteytyneettämme
|
kiteytyneittämme
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kiteytyneinemme
|
| second-person plural possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kiteytyneenne
|
kiteytyneenne
|
| accusative
|
nom.
|
kiteytyneenne
|
kiteytyneenne
|
| gen.
|
kiteytyneenne
|
| genitive
|
kiteytyneenne
|
kiteytyneidenne
kiteytyneittenne
|
| partitive
|
kiteytynyttänne
|
kiteytyneitänne
|
| inessive
|
kiteytyneessänne
|
kiteytyneissänne
|
| elative
|
kiteytyneestänne
|
kiteytyneistänne
|
| illative
|
kiteytyneeseenne
|
kiteytyneisiinne
kiteytyneihinne
|
| adessive
|
kiteytyneellänne
|
kiteytyneillänne
|
| ablative
|
kiteytyneeltänne
|
kiteytyneiltänne
|
| allative
|
kiteytyneellenne
|
kiteytyneillenne
|
| essive
|
kiteytyneenänne
|
kiteytyneinänne
|
| translative
|
kiteytyneeksenne
|
kiteytyneiksenne
|
| abessive
|
kiteytyneettänne
|
kiteytyneittänne
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kiteytyneinenne
|
| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kiteytyneensä
|
kiteytyneensä
|
| accusative
|
nom.
|
kiteytyneensä
|
kiteytyneensä
|
| gen.
|
kiteytyneensä
|
| genitive
|
kiteytyneensä
|
kiteytyneidensä
kiteytyneittensä
|
| partitive
|
kiteytynyttään
kiteytynyttänsä
|
kiteytyneitään
kiteytyneitänsä
|
| inessive
|
kiteytyneessään
kiteytyneessänsä
|
kiteytyneissään
kiteytyneissänsä
|
| elative
|
kiteytyneestään
kiteytyneestänsä
|
kiteytyneistään
kiteytyneistänsä
|
| illative
|
kiteytyneeseensä
|
kiteytyneisiinsä
kiteytyneihinsä
|
| adessive
|
kiteytyneellään
kiteytyneellänsä
|
kiteytyneillään
kiteytyneillänsä
|
| ablative
|
kiteytyneeltään
kiteytyneeltänsä
|
kiteytyneiltään
kiteytyneiltänsä
|
| allative
|
kiteytyneelleen
kiteytyneellensä
|
kiteytyneilleen
kiteytyneillensä
|
| essive
|
kiteytyneenään
kiteytyneenänsä
|
kiteytyneinään
kiteytyneinänsä
|
| translative
|
kiteytyneekseen
kiteytyneeksensä
|
kiteytyneikseen
kiteytyneiksensä
|
| abessive
|
kiteytyneettään
kiteytyneettänsä
|
kiteytyneittään
kiteytyneittänsä
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kiteytyneineen
kiteytyneinensä
|
|
Participle
kiteytynyt
- past active participle of kiteytyä