kloksuttaa

Ingrian

Etymology

From kloksaa (“to click”) +‎ -uttaa. Akin to Finnish loksuttaa and Estonian loksutada.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkloksutːɑː/, [ˈkɫo̞ks̠ətːɑ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkloksutːɑː/, [ˈkɫo̞kʃutːɑː]
  • Rhymes: -oksutːɑː
  • Hyphenation: klok‧sut‧taa

Verb

kloksuttaa

  1. (intransitive) to clonk

Conjugation

Conjugation of kloksuttaa (type 2/kirjuttaa, tt-t gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kloksutan en kloksuta 1st singular oon kloksuttant, oon kloksuttanut en oo kloksuttant, en oo kloksuttanut
2nd singular kloksutat et kloksuta 2nd singular oot kloksuttant, oot kloksuttanut et oo kloksuttant, et oo kloksuttanut
3rd singular kloksuttaa ei kloksuta 3rd singular ono kloksuttant, ono kloksuttanut ei oo kloksuttant, ei oo kloksuttanut
1st plural kloksutamma emmä kloksuta 1st plural oomma kloksuttanneet emmä oo kloksuttanneet
2nd plural kloksutatta että kloksuta 2nd plural ootta kloksuttanneet että oo kloksuttanneet
3rd plural kloksuttaat1), kloksuttavat2), kloksutettaa evät kloksuta, ei kloksuteta 3rd plural ovat kloksuttanneet evät oo kloksuttanneet, ei oo kloksutettu
impersonal kloksutettaa ei kloksuteta impersonal ono kloksutettu ei oo kloksutettu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kloksutin en kloksuttant, en kloksuttanut 1st singular olin kloksuttant, olin kloksuttanut en olt kloksuttant, en olt kloksuttanut
2nd singular kloksutit et kloksuttant, et kloksuttanut 2nd singular olit kloksuttant, olit kloksuttanut et olt kloksuttant, et olt kloksuttanut
3rd singular kloksutti ei kloksuttant, ei kloksuttanut 3rd singular oli kloksuttant, oli kloksuttanut ei olt kloksuttant, ei olt kloksuttanut
1st plural kloksutimma emmä kloksuttanneet 1st plural olimma kloksuttanneet emmä olleet kloksuttanneet
2nd plural kloksutitta että kloksuttanneet 2nd plural olitta kloksuttanneet että olleet kloksuttanneet
3rd plural kloksuttiit1), kloksuttivat2), kloksutettii evät kloksuttanneet, ei kloksutettu 3rd plural olivat kloksuttanneet evät olleet kloksuttanneet, ei olt kloksutettu
impersonal kloksutettii ei kloksutettu impersonal oli kloksutettu ei olt kloksutettu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kloksuttaisin en kloksuttais 1st singular olisin kloksuttant, olisin kloksuttanut en olis kloksuttant, en olis kloksuttanut
2nd singular kloksuttaisit, kloksuttaist1) et kloksuttais 2nd singular olisit kloksuttant, olisit kloksuttanut et olis kloksuttant, et olis kloksuttanut
3rd singular kloksuttais ei kloksuttais 3rd singular olis kloksuttant, olis kloksuttanut ei olis kloksuttant, ei olis kloksuttanut
1st plural kloksuttaisimma emmä kloksuttais 1st plural olisimma kloksuttanneet emmä olis kloksuttanneet
2nd plural kloksuttaisitta että kloksuttais 2nd plural olisitta kloksuttanneet että olis kloksuttanneet
3rd plural kloksuttaisiit1), kloksuttaisivat2), kloksutettais evät kloksuttais, ei kloksutettais 3rd plural olisivat kloksuttanneet evät olis kloksuttanneet, ei olis kloksutettu
impersonal kloksutettais ei kloksutettais impersonal olis kloksutettu ei olis kloksutettu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kloksuta elä kloksuta 2nd singular oo kloksuttant, oo kloksuttanut elä oo kloksuttant, elä oo kloksuttanut
3rd singular kloksuttakkoo elköö kloksuttako 3rd singular olkoo kloksuttant, olkoo kloksuttanut elköö olko kloksuttant, elköö olko kloksuttanut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kloksuttakkaa elkää kloksuttako 2nd plural olkaa kloksuttanneet elkää olko kloksuttanneet
3rd plural kloksuttakkoot elkööt kloksuttako, elköö kloksutettako 3rd plural olkoot kloksuttanneet elkööt olko kloksuttanneet, elköö olko kloksutettu
impersonal kloksutettakoo elköö kloksutettako impersonal olkoo kloksutettu elköö olko kloksutettu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kloksuttanen en kloksuttane
2nd singular kloksuttanet et kloksuttane
3rd singular kloksuttannoo ei kloksuttane
1st plural kloksuttanemma emmä kloksuttane
2nd plural kloksuttanetta että kloksuttane
3rd plural kloksuttannoot evät kloksuttane, ei kloksutettane
impersonal kloksutettanoo ei kloksutettane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kloksuttaa present kloksuttava kloksutettava
2nd inessive kloksuttaes past kloksuttant, kloksuttanut kloksutettu
instructive kloksuttaen 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kloksuttakkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kloksuttammaa
inessive kloksuttamas
elative kloksuttamast
abessive kloksuttamata
4th nominative kloksuttamiin
partitive kloksuttamista, kloksuttamist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 177
  • Arvo Laanest (1978) Isuri keele ajalooline foneetika ja morfoloogia [The historical phonology and morphology of the Ingrian language]‎[1], Tallinn, page 28
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.