kuningaskunta

Finnish

Etymology

kuningas +‎ kunta

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkuniŋːɑsˌkuntɑ/, [ˈkuniŋːɑ̝s̠ˌkun̪t̪ɑ̝]
  • Rhymes: -untɑ
  • Syllabification(key): ku‧nin‧gas‧kun‧ta
  • Hyphenation(key): ku‧ningas‧kunta

Noun

kuningaskunta

  1. kingdom

Declension

Inflection of kuningaskunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
nominative kuningaskunta kuningaskunnat
genitive kuningaskunnan kuningaskuntien
partitive kuningaskuntaa kuningaskuntia
illative kuningaskuntaan kuningaskuntiin
singular plural
nominative kuningaskunta kuningaskunnat
accusative nom. kuningaskunta kuningaskunnat
gen. kuningaskunnan
genitive kuningaskunnan kuningaskuntien
kuningaskuntain rare
partitive kuningaskuntaa kuningaskuntia
inessive kuningaskunnassa kuningaskunnissa
elative kuningaskunnasta kuningaskunnista
illative kuningaskuntaan kuningaskuntiin
adessive kuningaskunnalla kuningaskunnilla
ablative kuningaskunnalta kuningaskunnilta
allative kuningaskunnalle kuningaskunnille
essive kuningaskuntana kuningaskuntina
translative kuningaskunnaksi kuningaskunniksi
abessive kuningaskunnatta kuningaskunnitta
instructive — kuningaskunnin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuningaskunta (Kotus type 10*J/koira, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kuningaskuntani kuningaskuntani
accusative nom. kuningaskuntani kuningaskuntani
gen. kuningaskuntani
genitive kuningaskuntani kuningaskuntieni
kuningaskuntaini rare
partitive kuningaskuntaani kuningaskuntiani
inessive kuningaskunnassani kuningaskunnissani
elative kuningaskunnastani kuningaskunnistani
illative kuningaskuntaani kuningaskuntiini
adessive kuningaskunnallani kuningaskunnillani
ablative kuningaskunnaltani kuningaskunniltani
allative kuningaskunnalleni kuningaskunnilleni
essive kuningaskuntanani kuningaskuntinani
translative kuningaskunnakseni kuningaskunnikseni
abessive kuningaskunnattani kuningaskunnittani
instructive — —
comitative — kuningaskuntineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kuningaskuntasi kuningaskuntasi
accusative nom. kuningaskuntasi kuningaskuntasi
gen. kuningaskuntasi
genitive kuningaskuntasi kuningaskuntiesi
kuningaskuntaisi rare
partitive kuningaskuntaasi kuningaskuntiasi
inessive kuningaskunnassasi kuningaskunnissasi
elative kuningaskunnastasi kuningaskunnistasi
illative kuningaskuntaasi kuningaskuntiisi
adessive kuningaskunnallasi kuningaskunnillasi
ablative kuningaskunnaltasi kuningaskunniltasi
allative kuningaskunnallesi kuningaskunnillesi
essive kuningaskuntanasi kuningaskuntinasi
translative kuningaskunnaksesi kuningaskunniksesi
abessive kuningaskunnattasi kuningaskunnittasi
instructive — —
comitative — kuningaskuntinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kuningaskuntamme kuningaskuntamme
accusative nom. kuningaskuntamme kuningaskuntamme
gen. kuningaskuntamme
genitive kuningaskuntamme kuningaskuntiemme
kuningaskuntaimme rare
partitive kuningaskuntaamme kuningaskuntiamme
inessive kuningaskunnassamme kuningaskunnissamme
elative kuningaskunnastamme kuningaskunnistamme
illative kuningaskuntaamme kuningaskuntiimme
adessive kuningaskunnallamme kuningaskunnillamme
ablative kuningaskunnaltamme kuningaskunniltamme
allative kuningaskunnallemme kuningaskunnillemme
essive kuningaskuntanamme kuningaskuntinamme
translative kuningaskunnaksemme kuningaskunniksemme
abessive kuningaskunnattamme kuningaskunnittamme
instructive — —
comitative — kuningaskuntinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kuningaskuntanne kuningaskuntanne
accusative nom. kuningaskuntanne kuningaskuntanne
gen. kuningaskuntanne
genitive kuningaskuntanne kuningaskuntienne
kuningaskuntainne rare
partitive kuningaskuntaanne kuningaskuntianne
inessive kuningaskunnassanne kuningaskunnissanne
elative kuningaskunnastanne kuningaskunnistanne
illative kuningaskuntaanne kuningaskuntiinne
adessive kuningaskunnallanne kuningaskunnillanne
ablative kuningaskunnaltanne kuningaskunniltanne
allative kuningaskunnallenne kuningaskunnillenne
essive kuningaskuntananne kuningaskuntinanne
translative kuningaskunnaksenne kuningaskunniksenne
abessive kuningaskunnattanne kuningaskunnittanne
instructive — —
comitative — kuningaskuntinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kuningaskuntansa kuningaskuntansa
accusative nom. kuningaskuntansa kuningaskuntansa
gen. kuningaskuntansa
genitive kuningaskuntansa kuningaskuntiensa
kuningaskuntainsa rare
partitive kuningaskuntaansa kuningaskuntiaan
kuningaskuntiansa
inessive kuningaskunnassaan
kuningaskunnassansa 		kuningaskunnissaan
kuningaskunnissansa
elative kuningaskunnastaan
kuningaskunnastansa 		kuningaskunnistaan
kuningaskunnistansa
illative kuningaskuntaansa kuningaskuntiinsa
adessive kuningaskunnallaan
kuningaskunnallansa 		kuningaskunnillaan
kuningaskunnillansa
ablative kuningaskunnaltaan
kuningaskunnaltansa 		kuningaskunniltaan
kuningaskunniltansa
allative kuningaskunnalleen
kuningaskunnallensa 		kuningaskunnilleen
kuningaskunnillensa
essive kuningaskuntanaan
kuningaskuntanansa 		kuningaskuntinaan
kuningaskuntinansa
translative kuningaskunnakseen
kuningaskunnaksensa 		kuningaskunnikseen
kuningaskunniksensa
abessive kuningaskunnattaan
kuningaskunnattansa 		kuningaskunnittaan
kuningaskunnittansa
instructive — —
comitative — kuningaskuntineen
kuningaskuntinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.