lomittuminen

Finnish

Etymology

lomittua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlomitːuminen/, [ˈlo̞mit̪̚ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): lo‧mit‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): lo‧mit‧tu‧mi‧nen

Noun

lomittuminen

  1. verbal noun of lomittua
    1. (physics) quantum entanglement (quantum mechanical phenomenon in which the quantum states of two or more objects have to be described with reference to each other, even though the individual objects are spatially separated)

Declension

Inflection of lomittuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative lomittuminen lomittumiset
genitive lomittumisen lomittumisten
lomittumisien
partitive lomittumista lomittumisia
illative lomittumiseen lomittumisiin
singular plural
nominative lomittuminen lomittumiset
accusative nom. lomittuminen lomittumiset
gen. lomittumisen
genitive lomittumisen lomittumisten
lomittumisien
partitive lomittumista lomittumisia
inessive lomittumisessa lomittumisissa
elative lomittumisesta lomittumisista
illative lomittumiseen lomittumisiin
adessive lomittumisella lomittumisilla
ablative lomittumiselta lomittumisilta
allative lomittumiselle lomittumisille
essive lomittumisena lomittumisina
translative lomittumiseksi lomittumisiksi
abessive lomittumisetta lomittumisitta
instructive — lomittumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of lomittuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative lomittumiseni lomittumiseni
accusative nom. lomittumiseni lomittumiseni
gen. lomittumiseni
genitive lomittumiseni lomittumisteni
lomittumisieni
partitive lomittumistani lomittumisiani
inessive lomittumisessani lomittumisissani
elative lomittumisestani lomittumisistani
illative lomittumiseeni lomittumisiini
adessive lomittumisellani lomittumisillani
ablative lomittumiseltani lomittumisiltani
allative lomittumiselleni lomittumisilleni
essive lomittumisenani lomittumisinani
translative lomittumisekseni lomittumisikseni
abessive lomittumisettani lomittumisittani
instructive — —
comitative — lomittumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative lomittumisesi lomittumisesi
accusative nom. lomittumisesi lomittumisesi
gen. lomittumisesi
genitive lomittumisesi lomittumistesi
lomittumisiesi
partitive lomittumistasi lomittumisiasi
inessive lomittumisessasi lomittumisissasi
elative lomittumisestasi lomittumisistasi
illative lomittumiseesi lomittumisiisi
adessive lomittumisellasi lomittumisillasi
ablative lomittumiseltasi lomittumisiltasi
allative lomittumisellesi lomittumisillesi
essive lomittumisenasi lomittumisinasi
translative lomittumiseksesi lomittumisiksesi
abessive lomittumisettasi lomittumisittasi
instructive — —
comitative — lomittumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative lomittumisemme lomittumisemme
accusative nom. lomittumisemme lomittumisemme
gen. lomittumisemme
genitive lomittumisemme lomittumistemme
lomittumisiemme
partitive lomittumistamme lomittumisiamme
inessive lomittumisessamme lomittumisissamme
elative lomittumisestamme lomittumisistamme
illative lomittumiseemme lomittumisiimme
adessive lomittumisellamme lomittumisillamme
ablative lomittumiseltamme lomittumisiltamme
allative lomittumisellemme lomittumisillemme
essive lomittumisenamme lomittumisinamme
translative lomittumiseksemme lomittumisiksemme
abessive lomittumisettamme lomittumisittamme
instructive — —
comitative — lomittumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative lomittumisenne lomittumisenne
accusative nom. lomittumisenne lomittumisenne
gen. lomittumisenne
genitive lomittumisenne lomittumistenne
lomittumisienne
partitive lomittumistanne lomittumisianne
inessive lomittumisessanne lomittumisissanne
elative lomittumisestanne lomittumisistanne
illative lomittumiseenne lomittumisiinne
adessive lomittumisellanne lomittumisillanne
ablative lomittumiseltanne lomittumisiltanne
allative lomittumisellenne lomittumisillenne
essive lomittumisenanne lomittumisinanne
translative lomittumiseksenne lomittumisiksenne
abessive lomittumisettanne lomittumisittanne
instructive — —
comitative — lomittumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative lomittumisensa lomittumisensa
accusative nom. lomittumisensa lomittumisensa
gen. lomittumisensa
genitive lomittumisensa lomittumistensa
lomittumisiensa
partitive lomittumistaan
lomittumistansa 		lomittumisiaan
lomittumisiansa
inessive lomittumisessaan
lomittumisessansa 		lomittumisissaan
lomittumisissansa
elative lomittumisestaan
lomittumisestansa 		lomittumisistaan
lomittumisistansa
illative lomittumiseensa lomittumisiinsa
adessive lomittumisellaan
lomittumisellansa 		lomittumisillaan
lomittumisillansa
ablative lomittumiseltaan
lomittumiseltansa 		lomittumisiltaan
lomittumisiltansa
allative lomittumiselleen
lomittumisellensa 		lomittumisilleen
lomittumisillensa
essive lomittumisenaan
lomittumisenansa 		lomittumisinaan
lomittumisinansa
translative lomittumisekseen
lomittumiseksensa 		lomittumisikseen
lomittumisiksensa
abessive lomittumisettaan
lomittumisettansa 		lomittumisittaan
lomittumisittansa
instructive — —
comitative — lomittumisineen
lomittumisinensa

Derived terms

compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.