loppulause

Finnish

Etymology

loppu +‎ lause

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlopːuˌlɑu̯seˣ/, [ˈlo̞pːuˌlɑ̝u̯s̠e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ɑuse
  • Syllabification(key): lop‧pu‧lau‧se
  • Hyphenation(key): loppu‧lause

Noun

loppulause

  1. final words, closing words

Declension

Inflection of loppulause (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative loppulause loppulauseet
genitive loppulauseen loppulauseiden
loppulauseitten
partitive loppulausetta loppulauseita
illative loppulauseeseen loppulauseisiin
loppulauseihin
singular plural
nominative loppulause loppulauseet
accusative nom. loppulause loppulauseet
gen. loppulauseen
genitive loppulauseen loppulauseiden
loppulauseitten
partitive loppulausetta loppulauseita
inessive loppulauseessa loppulauseissa
elative loppulauseesta loppulauseista
illative loppulauseeseen loppulauseisiin
loppulauseihin
adessive loppulauseella loppulauseilla
ablative loppulauseelta loppulauseilta
allative loppulauseelle loppulauseille
essive loppulauseena loppulauseina
translative loppulauseeksi loppulauseiksi
abessive loppulauseetta loppulauseitta
instructive — loppulausein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of loppulause (Kotus type 48/hame, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative loppulauseeni loppulauseeni
accusative nom. loppulauseeni loppulauseeni
gen. loppulauseeni
genitive loppulauseeni loppulauseideni
loppulauseitteni
partitive loppulausettani loppulauseitani
inessive loppulauseessani loppulauseissani
elative loppulauseestani loppulauseistani
illative loppulauseeseeni loppulauseisiini
loppulauseihini
adessive loppulauseellani loppulauseillani
ablative loppulauseeltani loppulauseiltani
allative loppulauseelleni loppulauseilleni
essive loppulauseenani loppulauseinani
translative loppulauseekseni loppulauseikseni
abessive loppulauseettani loppulauseittani
instructive — —
comitative — loppulauseineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative loppulauseesi loppulauseesi
accusative nom. loppulauseesi loppulauseesi
gen. loppulauseesi
genitive loppulauseesi loppulauseidesi
loppulauseittesi
partitive loppulausettasi loppulauseitasi
inessive loppulauseessasi loppulauseissasi
elative loppulauseestasi loppulauseistasi
illative loppulauseeseesi loppulauseisiisi
loppulauseihisi
adessive loppulauseellasi loppulauseillasi
ablative loppulauseeltasi loppulauseiltasi
allative loppulauseellesi loppulauseillesi
essive loppulauseenasi loppulauseinasi
translative loppulauseeksesi loppulauseiksesi
abessive loppulauseettasi loppulauseittasi
instructive — —
comitative — loppulauseinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative loppulauseemme loppulauseemme
accusative nom. loppulauseemme loppulauseemme
gen. loppulauseemme
genitive loppulauseemme loppulauseidemme
loppulauseittemme
partitive loppulausettamme loppulauseitamme
inessive loppulauseessamme loppulauseissamme
elative loppulauseestamme loppulauseistamme
illative loppulauseeseemme loppulauseisiimme
loppulauseihimme
adessive loppulauseellamme loppulauseillamme
ablative loppulauseeltamme loppulauseiltamme
allative loppulauseellemme loppulauseillemme
essive loppulauseenamme loppulauseinamme
translative loppulauseeksemme loppulauseiksemme
abessive loppulauseettamme loppulauseittamme
instructive — —
comitative — loppulauseinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative loppulauseenne loppulauseenne
accusative nom. loppulauseenne loppulauseenne
gen. loppulauseenne
genitive loppulauseenne loppulauseidenne
loppulauseittenne
partitive loppulausettanne loppulauseitanne
inessive loppulauseessanne loppulauseissanne
elative loppulauseestanne loppulauseistanne
illative loppulauseeseenne loppulauseisiinne
loppulauseihinne
adessive loppulauseellanne loppulauseillanne
ablative loppulauseeltanne loppulauseiltanne
allative loppulauseellenne loppulauseillenne
essive loppulauseenanne loppulauseinanne
translative loppulauseeksenne loppulauseiksenne
abessive loppulauseettanne loppulauseittanne
instructive — —
comitative — loppulauseinenne
third-person possessor
singular plural
nominative loppulauseensa loppulauseensa
accusative nom. loppulauseensa loppulauseensa
gen. loppulauseensa
genitive loppulauseensa loppulauseidensa
loppulauseittensa
partitive loppulausettaan
loppulausettansa 		loppulauseitaan
loppulauseitansa
inessive loppulauseessaan
loppulauseessansa 		loppulauseissaan
loppulauseissansa
elative loppulauseestaan
loppulauseestansa 		loppulauseistaan
loppulauseistansa
illative loppulauseeseensa loppulauseisiinsa
loppulauseihinsa
adessive loppulauseellaan
loppulauseellansa 		loppulauseillaan
loppulauseillansa
ablative loppulauseeltaan
loppulauseeltansa 		loppulauseiltaan
loppulauseiltansa
allative loppulauseelleen
loppulauseellensa 		loppulauseilleen
loppulauseillensa
essive loppulauseenaan
loppulauseenansa 		loppulauseinaan
loppulauseinansa
translative loppulauseekseen
loppulauseeksensa 		loppulauseikseen
loppulauseiksensa
abessive loppulauseettaan
loppulauseettansa 		loppulauseittaan
loppulauseittansa
instructive — —
comitative — loppulauseineen
loppulauseinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.