luikata

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *luik'at'ak, probably sound-symbolic.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlui̯kɑtɑˣ/, [ˈlui̯kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uikɑtɑ
  • Syllabification(key): lui‧ka‧ta
  • Hyphenation(key): lui‧ka‧ta

Verb

luikata

  1. (intransitive) to shout, hail, yell something

Conjugation

Inflection of luikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luikkaan en luikkaa 1st sing. olen luikannut en ole luikannut
2nd sing. luikkaat et luikkaa 2nd sing. olet luikannut et ole luikannut
3rd sing. luikkaa ei luikkaa 3rd sing. on luikannut ei ole luikannut
1st plur. luikkaamme emme luikkaa 1st plur. olemme luikanneet emme ole luikanneet
2nd plur. luikkaatte ette luikkaa 2nd plur. olette luikanneet ette ole luikanneet
3rd plur. luikkaavat eivät luikkaa 3rd plur. ovat luikanneet eivät ole luikanneet
passive luikataan ei luikata passive on luikattu ei ole luikattu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luikkasin en luikannut 1st sing. olin luikannut en ollut luikannut
2nd sing. luikkasit et luikannut 2nd sing. olit luikannut et ollut luikannut
3rd sing. luikkasi ei luikannut 3rd sing. oli luikannut ei ollut luikannut
1st plur. luikkasimme emme luikanneet 1st plur. olimme luikanneet emme olleet luikanneet
2nd plur. luikkasitte ette luikanneet 2nd plur. olitte luikanneet ette olleet luikanneet
3rd plur. luikkasivat eivät luikanneet 3rd plur. olivat luikanneet eivät olleet luikanneet
passive luikattiin ei luikattu passive oli luikattu ei ollut luikattu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luikkaisin en luikkaisi 1st sing. olisin luikannut en olisi luikannut
2nd sing. luikkaisit et luikkaisi 2nd sing. olisit luikannut et olisi luikannut
3rd sing. luikkaisi ei luikkaisi 3rd sing. olisi luikannut ei olisi luikannut
1st plur. luikkaisimme emme luikkaisi 1st plur. olisimme luikanneet emme olisi luikanneet
2nd plur. luikkaisitte ette luikkaisi 2nd plur. olisitte luikanneet ette olisi luikanneet
3rd plur. luikkaisivat eivät luikkaisi 3rd plur. olisivat luikanneet eivät olisi luikanneet
passive luikattaisiin ei luikattaisi passive olisi luikattu ei olisi luikattu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. luikkaa älä luikkaa 2nd sing. — —
3rd sing. luikatkoon älköön luikatko 3rd sing. olkoon luikannut älköön olko luikannut
1st plur. luikatkaamme älkäämme luikatko 1st plur. — —
2nd plur. luikatkaa älkää luikatko 2nd plur. — —
3rd plur. luikatkoot älkööt luikatko 3rd plur. olkoot luikanneet älkööt olko luikanneet
passive luikattakoon älköön luikattako passive olkoon luikattu älköön olko luikattu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. luikannen en luikanne 1st sing. lienen luikannut en liene luikannut
2nd sing. luikannet et luikanne 2nd sing. lienet luikannut et liene luikannut
3rd sing. luikannee ei luikanne 3rd sing. lienee luikannut ei liene luikannut
1st plur. luikannemme emme luikanne 1st plur. lienemme luikanneet emme liene luikanneet
2nd plur. luikannette ette luikanne 2nd plur. lienette luikanneet ette liene luikanneet
3rd plur. luikannevat eivät luikanne 3rd plur. lienevät luikanneet eivät liene luikanneet
passive luikattaneen ei luikattane passive lienee luikattu ei liene luikattu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st luikata present luikkaava luikattava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st luikatakseni luikataksemme
2nd luikataksesi luikataksenne
3rd luikatakseen
luikataksensa
past luikannut luikattu
2nd inessive2 luikatessa luikattaessa agent4 luikkaama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st luikatessani luikatessamme
2nd luikatessasi luikatessanne
3rd luikatessaan
luikatessansa
negative luikkaamaton
instructive luikaten —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive luikkaamassa —
elative luikkaamasta —
illative luikkaamaan —
adessive luikkaamalla —
abessive luikkaamatta —
instructive luikkaaman luikattaman
4th3 verbal noun luikkaaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st luikkaamaisillani luikkaamaisillamme
2nd luikkaamaisillasi luikkaamaisillanne
3rd luikkaamaisillaan
luikkaamaisillansa

Derived terms

Further reading

Anagrams

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *luik'at'ak (“to shout”). Cognates include Finnish luikata and Estonian luigata.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈlui̯kɑtɑ/, [ˈɫui̯kət]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈlui̯kɑtɑ/, [ˈɫui̯ɡ̊ɑd̥ɑ]
  • Rhymes: -ui̯kɑt, -ui̯kɑtɑ
  • Hyphenation: lui‧ka‧ta

Verb

luikata

  1. (intransitive) to gulp; to swallow

Conjugation

Conjugation of luikata (type 16/maata, kk-k gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular luikkaan en luikkaa 1st singular oon luikant, oon luikannut en oo luikant, en oo luikannut
2nd singular luikkaat et luikkaa 2nd singular oot luikant, oot luikannut et oo luikant, et oo luikannut
3rd singular luikkajaa ei luikkaa 3rd singular ono luikant, ono luikannut ei oo luikant, ei oo luikannut
1st plural luikkaamma emmä luikkaa 1st plural oomma luikanneet emmä oo luikanneet
2nd plural luikkaatta että luikkaa 2nd plural ootta luikanneet että oo luikanneet
3rd plural luikkajaat1), luikkaavat2), luikataa evät luikkaa, ei luikata 3rd plural ovat luikanneet evät oo luikanneet, ei oo luikattu
impersonal luikataa ei luikata impersonal ono luikattu ei oo luikattu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular luikkaisin en luikant, en luikannut 1st singular olin luikant, olin luikannut en olt luikant, en olt luikannut
2nd singular luikkaisit, luikkaist1) et luikant, et luikannut 2nd singular olit luikant, olit luikannut et olt luikant, et olt luikannut
3rd singular luikkais ei luikant, ei luikannut 3rd singular oli luikant, oli luikannut ei olt luikant, ei olt luikannut
1st plural luikkaisimma emmä luikanneet 1st plural olimma luikanneet emmä olleet luikanneet
2nd plural luikkaisitta että luikanneet 2nd plural olitta luikanneet että olleet luikanneet
3rd plural luikkaisiit1), luikkaisivat2), luikattii evät luikanneet, ei luikattu 3rd plural olivat luikanneet evät olleet luikanneet, ei olt luikattu
impersonal luikattii ei luikattu impersonal oli luikattu ei olt luikattu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular luikkajaisin en luikkajais 1st singular olisin luikant, olisin luikannut en olis luikant, en olis luikannut
2nd singular luikkajaisit, luikkajaist1) et luikkajais 2nd singular olisit luikant, olisit luikannut et olis luikant, et olis luikannut
3rd singular luikkajais ei luikkajais 3rd singular olis luikant, olis luikannut ei olis luikant, ei olis luikannut
1st plural luikkajaisimma emmä luikkajais 1st plural olisimma luikanneet emmä olis luikanneet
2nd plural luikkajaisitta että luikkajais 2nd plural olisitta luikanneet että olis luikanneet
3rd plural luikkajaisiit1), luikkajaisivat2), luikattais evät luikkajais, ei luikattais 3rd plural olisivat luikanneet evät olis luikanneet, ei olis luikattu
impersonal luikattais ei luikattais impersonal olis luikattu ei olis luikattu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular luikkaa elä luikkaa 2nd singular oo luikant, oo luikannut elä oo luikant, elä oo luikannut
3rd singular luikatkoo elköö luikatko 3rd singular olkoo luikant, olkoo luikannut elköö olko luikant, elköö olko luikannut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural luikatkaa elkää luikatko 2nd plural olkaa luikanneet elkää olko luikanneet
3rd plural luikatkoot elkööt luikatko, elköö luikattako 3rd plural olkoot luikanneet elkööt olko luikanneet, elköö olko luikattu
impersonal luikattakkoo elköö luikattako impersonal olkoo luikattu elköö olko luikattu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular luikannen en luikanne
2nd singular luikannet et luikanne
3rd singular luikannoo ei luikanne
1st plural luikannemma emmä luikanne
2nd plural luikannetta että luikanne
3rd plural luikannoot evät luikanne, ei luikattane
impersonal luikattannoo ei luikattane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st luikata present luikkaava luikattava
2nd inessive luikatees past luikant, luikannut luikattu
instructive luikaten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (luikatkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative luikkaamaa
inessive luikkaamaas
elative luikkaamast
abessive luikkaamata
4th nominative luikkaamiin
partitive luikkaamista, luikkaamist

Derived terms

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 279
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.