mankeloitua

Finnish

Etymology 1

mankeloida +‎ -tua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑŋkeloi̯tuɑˣ/, [ˈmɑ̝ŋk̟e̞ˌlo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): man‧ke‧loi‧tu‧a
  • Hyphenation(key): man‧ke‧loi‧tua

Verb

mankeloitua

  1. (intransitive) to be mangled
Conjugation
Inflection of mankeloitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mankeloidun en mankeloidu 1st sing. olen mankeloitunut en ole mankeloitunut
2nd sing. mankeloidut et mankeloidu 2nd sing. olet mankeloitunut et ole mankeloitunut
3rd sing. mankeloituu ei mankeloidu 3rd sing. on mankeloitunut ei ole mankeloitunut
1st plur. mankeloidumme emme mankeloidu 1st plur. olemme mankeloituneet emme ole mankeloituneet
2nd plur. mankeloidutte ette mankeloidu 2nd plur. olette mankeloituneet ette ole mankeloituneet
3rd plur. mankeloituvat eivät mankeloidu 3rd plur. ovat mankeloituneet eivät ole mankeloituneet
passive mankeloidutaan ei mankeloiduta passive on mankeloiduttu ei ole mankeloiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mankeloiduin en mankeloitunut 1st sing. olin mankeloitunut en ollut mankeloitunut
2nd sing. mankeloiduit et mankeloitunut 2nd sing. olit mankeloitunut et ollut mankeloitunut
3rd sing. mankeloitui ei mankeloitunut 3rd sing. oli mankeloitunut ei ollut mankeloitunut
1st plur. mankeloiduimme emme mankeloituneet 1st plur. olimme mankeloituneet emme olleet mankeloituneet
2nd plur. mankeloiduitte ette mankeloituneet 2nd plur. olitte mankeloituneet ette olleet mankeloituneet
3rd plur. mankeloituivat eivät mankeloituneet 3rd plur. olivat mankeloituneet eivät olleet mankeloituneet
passive mankeloiduttiin ei mankeloiduttu passive oli mankeloiduttu ei ollut mankeloiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mankeloituisin en mankeloituisi 1st sing. olisin mankeloitunut en olisi mankeloitunut
2nd sing. mankeloituisit et mankeloituisi 2nd sing. olisit mankeloitunut et olisi mankeloitunut
3rd sing. mankeloituisi ei mankeloituisi 3rd sing. olisi mankeloitunut ei olisi mankeloitunut
1st plur. mankeloituisimme emme mankeloituisi 1st plur. olisimme mankeloituneet emme olisi mankeloituneet
2nd plur. mankeloituisitte ette mankeloituisi 2nd plur. olisitte mankeloituneet ette olisi mankeloituneet
3rd plur. mankeloituisivat eivät mankeloituisi 3rd plur. olisivat mankeloituneet eivät olisi mankeloituneet
passive mankeloiduttaisiin ei mankeloiduttaisi passive olisi mankeloiduttu ei olisi mankeloiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. mankeloidu älä mankeloidu 2nd sing. — —
3rd sing. mankeloitukoon älköön mankeloituko 3rd sing. olkoon mankeloitunut älköön olko mankeloitunut
1st plur. mankeloitukaamme älkäämme mankeloituko 1st plur. — —
2nd plur. mankeloitukaa älkää mankeloituko 2nd plur. — —
3rd plur. mankeloitukoot älkööt mankeloituko 3rd plur. olkoot mankeloituneet älkööt olko mankeloituneet
passive mankeloiduttakoon älköön mankeloiduttako passive olkoon mankeloiduttu älköön olko mankeloiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mankeloitunen en mankeloitune 1st sing. lienen mankeloitunut en liene mankeloitunut
2nd sing. mankeloitunet et mankeloitune 2nd sing. lienet mankeloitunut et liene mankeloitunut
3rd sing. mankeloitunee ei mankeloitune 3rd sing. lienee mankeloitunut ei liene mankeloitunut
1st plur. mankeloitunemme emme mankeloitune 1st plur. lienemme mankeloituneet emme liene mankeloituneet
2nd plur. mankeloitunette ette mankeloitune 2nd plur. lienette mankeloituneet ette liene mankeloituneet
3rd plur. mankeloitunevat eivät mankeloitune 3rd plur. lienevät mankeloituneet eivät liene mankeloituneet
passive mankeloiduttaneen ei mankeloiduttane passive lienee mankeloiduttu ei liene mankeloiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st mankeloitua present mankeloituva mankeloiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mankeloituakseni mankeloituaksemme
2nd mankeloituaksesi mankeloituaksenne
3rd mankeloituakseen
mankeloituaksensa
past mankeloitunut mankeloiduttu
2nd inessive2 mankeloituessa mankeloiduttaessa agent4 mankeloituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mankeloituessani mankeloituessamme
2nd mankeloituessasi mankeloituessanne
3rd mankeloituessaan
mankeloituessansa
negative mankeloitumaton
instructive mankeloituen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive mankeloitumassa —
elative mankeloitumasta —
illative mankeloitumaan —
adessive mankeloitumalla —
abessive mankeloitumatta —
instructive mankeloituman mankeloiduttaman
4th3 verbal noun mankeloituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mankeloitumaisillani mankeloitumaisillamme
2nd mankeloitumaisillasi mankeloitumaisillanne
3rd mankeloitumaisillaan
mankeloitumaisillansa

Etymology 2

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑŋkeloi̯tuɑ/, [ˈmɑ̝ŋk̟e̞ˌlo̞i̯t̪uɑ̝]
  • Rhymes: -oituɑ
  • Syllabification(key): man‧ke‧loi‧tu‧a
  • Hyphenation(key): man‧ke‧loi‧tua

Verb

mankeloitua

  1. partitive singular of mankeloitu
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.