mannermaalainen

Finnish

Etymology

mannermaa +‎ -lainen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑnːerˌmɑːlɑi̯nen/, [ˈmɑ̝nːe̞rˌmɑ̝ːlɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑːlɑinen
  • Syllabification(key): man‧ner‧maa‧lai‧nen
  • Hyphenation(key): manner‧maalai‧nen

Noun

mannermaalainen

  1. mainlander

Declension

Inflection of mannermaalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative mannermaalainen mannermaalaiset
genitive mannermaalaisen mannermaalaisten
mannermaalaisien
partitive mannermaalaista mannermaalaisia
illative mannermaalaiseen mannermaalaisiin
singular plural
nominative mannermaalainen mannermaalaiset
accusative nom. mannermaalainen mannermaalaiset
gen. mannermaalaisen
genitive mannermaalaisen mannermaalaisten
mannermaalaisien
partitive mannermaalaista mannermaalaisia
inessive mannermaalaisessa mannermaalaisissa
elative mannermaalaisesta mannermaalaisista
illative mannermaalaiseen mannermaalaisiin
adessive mannermaalaisella mannermaalaisilla
ablative mannermaalaiselta mannermaalaisilta
allative mannermaalaiselle mannermaalaisille
essive mannermaalaisena mannermaalaisina
translative mannermaalaiseksi mannermaalaisiksi
abessive mannermaalaisetta mannermaalaisitta
instructive — mannermaalaisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of mannermaalainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative mannermaalaiseni mannermaalaiseni
accusative nom. mannermaalaiseni mannermaalaiseni
gen. mannermaalaiseni
genitive mannermaalaiseni mannermaalaisteni
mannermaalaisieni
partitive mannermaalaistani mannermaalaisiani
inessive mannermaalaisessani mannermaalaisissani
elative mannermaalaisestani mannermaalaisistani
illative mannermaalaiseeni mannermaalaisiini
adessive mannermaalaisellani mannermaalaisillani
ablative mannermaalaiseltani mannermaalaisiltani
allative mannermaalaiselleni mannermaalaisilleni
essive mannermaalaisenani mannermaalaisinani
translative mannermaalaisekseni mannermaalaisikseni
abessive mannermaalaisettani mannermaalaisittani
instructive — —
comitative — mannermaalaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mannermaalaisesi mannermaalaisesi
accusative nom. mannermaalaisesi mannermaalaisesi
gen. mannermaalaisesi
genitive mannermaalaisesi mannermaalaistesi
mannermaalaisiesi
partitive mannermaalaistasi mannermaalaisiasi
inessive mannermaalaisessasi mannermaalaisissasi
elative mannermaalaisestasi mannermaalaisistasi
illative mannermaalaiseesi mannermaalaisiisi
adessive mannermaalaisellasi mannermaalaisillasi
ablative mannermaalaiseltasi mannermaalaisiltasi
allative mannermaalaisellesi mannermaalaisillesi
essive mannermaalaisenasi mannermaalaisinasi
translative mannermaalaiseksesi mannermaalaisiksesi
abessive mannermaalaisettasi mannermaalaisittasi
instructive — —
comitative — mannermaalaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mannermaalaisemme mannermaalaisemme
accusative nom. mannermaalaisemme mannermaalaisemme
gen. mannermaalaisemme
genitive mannermaalaisemme mannermaalaistemme
mannermaalaisiemme
partitive mannermaalaistamme mannermaalaisiamme
inessive mannermaalaisessamme mannermaalaisissamme
elative mannermaalaisestamme mannermaalaisistamme
illative mannermaalaiseemme mannermaalaisiimme
adessive mannermaalaisellamme mannermaalaisillamme
ablative mannermaalaiseltamme mannermaalaisiltamme
allative mannermaalaisellemme mannermaalaisillemme
essive mannermaalaisenamme mannermaalaisinamme
translative mannermaalaiseksemme mannermaalaisiksemme
abessive mannermaalaisettamme mannermaalaisittamme
instructive — —
comitative — mannermaalaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mannermaalaisenne mannermaalaisenne
accusative nom. mannermaalaisenne mannermaalaisenne
gen. mannermaalaisenne
genitive mannermaalaisenne mannermaalaistenne
mannermaalaisienne
partitive mannermaalaistanne mannermaalaisianne
inessive mannermaalaisessanne mannermaalaisissanne
elative mannermaalaisestanne mannermaalaisistanne
illative mannermaalaiseenne mannermaalaisiinne
adessive mannermaalaisellanne mannermaalaisillanne
ablative mannermaalaiseltanne mannermaalaisiltanne
allative mannermaalaisellenne mannermaalaisillenne
essive mannermaalaisenanne mannermaalaisinanne
translative mannermaalaiseksenne mannermaalaisiksenne
abessive mannermaalaisettanne mannermaalaisittanne
instructive — —
comitative — mannermaalaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative mannermaalaisensa mannermaalaisensa
accusative nom. mannermaalaisensa mannermaalaisensa
gen. mannermaalaisensa
genitive mannermaalaisensa mannermaalaistensa
mannermaalaisiensa
partitive mannermaalaistaan
mannermaalaistansa 		mannermaalaisiaan
mannermaalaisiansa
inessive mannermaalaisessaan
mannermaalaisessansa 		mannermaalaisissaan
mannermaalaisissansa
elative mannermaalaisestaan
mannermaalaisestansa 		mannermaalaisistaan
mannermaalaisistansa
illative mannermaalaiseensa mannermaalaisiinsa
adessive mannermaalaisellaan
mannermaalaisellansa 		mannermaalaisillaan
mannermaalaisillansa
ablative mannermaalaiseltaan
mannermaalaiseltansa 		mannermaalaisiltaan
mannermaalaisiltansa
allative mannermaalaiselleen
mannermaalaisellensa 		mannermaalaisilleen
mannermaalaisillensa
essive mannermaalaisenaan
mannermaalaisenansa 		mannermaalaisinaan
mannermaalaisinansa
translative mannermaalaisekseen
mannermaalaiseksensa 		mannermaalaisikseen
mannermaalaisiksensa
abessive mannermaalaisettaan
mannermaalaisettansa 		mannermaalaisittaan
mannermaalaisittansa
instructive — —
comitative — mannermaalaisineen
mannermaalaisinensa

See also

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.