mannermaisuus

Finnish

Etymology

mannermainen +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmɑnːermɑi̯suːs/, [ˈmɑ̝nːe̞rˌmɑ̝i̯s̠uːs̠]
  • Rhymes: -ɑisuːs
  • Syllabification(key): man‧ner‧mai‧suus
  • Hyphenation(key): man‧ner‧mai‧suus

Noun

mannermaisuus

  1. continentality

Declension

Inflection of mannermaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative mannermaisuus mannermaisuudet
genitive mannermaisuuden mannermaisuuksien
partitive mannermaisuutta mannermaisuuksia
illative mannermaisuuteen mannermaisuuksiin
singular plural
nominative mannermaisuus mannermaisuudet
accusative nom. mannermaisuus mannermaisuudet
gen. mannermaisuuden
genitive mannermaisuuden mannermaisuuksien
partitive mannermaisuutta mannermaisuuksia
inessive mannermaisuudessa mannermaisuuksissa
elative mannermaisuudesta mannermaisuuksista
illative mannermaisuuteen mannermaisuuksiin
adessive mannermaisuudella mannermaisuuksilla
ablative mannermaisuudelta mannermaisuuksilta
allative mannermaisuudelle mannermaisuuksille
essive mannermaisuutena mannermaisuuksina
translative mannermaisuudeksi mannermaisuuksiksi
abessive mannermaisuudetta mannermaisuuksitta
instructive — mannermaisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of mannermaisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative mannermaisuuteni mannermaisuuteni
accusative nom. mannermaisuuteni mannermaisuuteni
gen. mannermaisuuteni
genitive mannermaisuuteni mannermaisuuksieni
partitive mannermaisuuttani mannermaisuuksiani
inessive mannermaisuudessani mannermaisuuksissani
elative mannermaisuudestani mannermaisuuksistani
illative mannermaisuuteeni mannermaisuuksiini
adessive mannermaisuudellani mannermaisuuksillani
ablative mannermaisuudeltani mannermaisuuksiltani
allative mannermaisuudelleni mannermaisuuksilleni
essive mannermaisuutenani mannermaisuuksinani
translative mannermaisuudekseni mannermaisuuksikseni
abessive mannermaisuudettani mannermaisuuksittani
instructive — —
comitative — mannermaisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mannermaisuutesi mannermaisuutesi
accusative nom. mannermaisuutesi mannermaisuutesi
gen. mannermaisuutesi
genitive mannermaisuutesi mannermaisuuksiesi
partitive mannermaisuuttasi mannermaisuuksiasi
inessive mannermaisuudessasi mannermaisuuksissasi
elative mannermaisuudestasi mannermaisuuksistasi
illative mannermaisuuteesi mannermaisuuksiisi
adessive mannermaisuudellasi mannermaisuuksillasi
ablative mannermaisuudeltasi mannermaisuuksiltasi
allative mannermaisuudellesi mannermaisuuksillesi
essive mannermaisuutenasi mannermaisuuksinasi
translative mannermaisuudeksesi mannermaisuuksiksesi
abessive mannermaisuudettasi mannermaisuuksittasi
instructive — —
comitative — mannermaisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mannermaisuutemme mannermaisuutemme
accusative nom. mannermaisuutemme mannermaisuutemme
gen. mannermaisuutemme
genitive mannermaisuutemme mannermaisuuksiemme
partitive mannermaisuuttamme mannermaisuuksiamme
inessive mannermaisuudessamme mannermaisuuksissamme
elative mannermaisuudestamme mannermaisuuksistamme
illative mannermaisuuteemme mannermaisuuksiimme
adessive mannermaisuudellamme mannermaisuuksillamme
ablative mannermaisuudeltamme mannermaisuuksiltamme
allative mannermaisuudellemme mannermaisuuksillemme
essive mannermaisuutenamme mannermaisuuksinamme
translative mannermaisuudeksemme mannermaisuuksiksemme
abessive mannermaisuudettamme mannermaisuuksittamme
instructive — —
comitative — mannermaisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mannermaisuutenne mannermaisuutenne
accusative nom. mannermaisuutenne mannermaisuutenne
gen. mannermaisuutenne
genitive mannermaisuutenne mannermaisuuksienne
partitive mannermaisuuttanne mannermaisuuksianne
inessive mannermaisuudessanne mannermaisuuksissanne
elative mannermaisuudestanne mannermaisuuksistanne
illative mannermaisuuteenne mannermaisuuksiinne
adessive mannermaisuudellanne mannermaisuuksillanne
ablative mannermaisuudeltanne mannermaisuuksiltanne
allative mannermaisuudellenne mannermaisuuksillenne
essive mannermaisuutenanne mannermaisuuksinanne
translative mannermaisuudeksenne mannermaisuuksiksenne
abessive mannermaisuudettanne mannermaisuuksittanne
instructive — —
comitative — mannermaisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative mannermaisuutensa mannermaisuutensa
accusative nom. mannermaisuutensa mannermaisuutensa
gen. mannermaisuutensa
genitive mannermaisuutensa mannermaisuuksiensa
partitive mannermaisuuttaan
mannermaisuuttansa 		mannermaisuuksiaan
mannermaisuuksiansa
inessive mannermaisuudessaan
mannermaisuudessansa 		mannermaisuuksissaan
mannermaisuuksissansa
elative mannermaisuudestaan
mannermaisuudestansa 		mannermaisuuksistaan
mannermaisuuksistansa
illative mannermaisuuteensa mannermaisuuksiinsa
adessive mannermaisuudellaan
mannermaisuudellansa 		mannermaisuuksillaan
mannermaisuuksillansa
ablative mannermaisuudeltaan
mannermaisuudeltansa 		mannermaisuuksiltaan
mannermaisuuksiltansa
allative mannermaisuudelleen
mannermaisuudellensa 		mannermaisuuksilleen
mannermaisuuksillensa
essive mannermaisuutenaan
mannermaisuutenansa 		mannermaisuuksinaan
mannermaisuuksinansa
translative mannermaisuudekseen
mannermaisuudeksensa 		mannermaisuuksikseen
mannermaisuuksiksensa
abessive mannermaisuudettaan
mannermaisuudettansa 		mannermaisuuksittaan
mannermaisuuksittansa
instructive — —
comitative — mannermaisuuksineen
mannermaisuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.