mielenvire

Finnish

Etymology

mielen +‎ vire

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈmie̯lenˌʋireˣ/, [ˈmie̞̯le̞nˌʋire̞(ʔ)]
  • Rhymes: -ire
  • Syllabification(key): mie‧len‧vi‧re
  • Hyphenation(key): mielen‧vire

Noun

mielenvire

  1. frame of mind, spirit, mood

Declension

Inflection of mielenvire (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative mielenvire mielenvireet
genitive mielenvireen mielenvireiden
mielenvireitten
partitive mielenvirettä mielenvireitä
illative mielenvireeseen mielenvireisiin
mielenvireihin
singular plural
nominative mielenvire mielenvireet
accusative nom. mielenvire mielenvireet
gen. mielenvireen
genitive mielenvireen mielenvireiden
mielenvireitten
partitive mielenvirettä mielenvireitä
inessive mielenvireessä mielenvireissä
elative mielenvireestä mielenvireistä
illative mielenvireeseen mielenvireisiin
mielenvireihin
adessive mielenvireellä mielenvireillä
ablative mielenvireeltä mielenvireiltä
allative mielenvireelle mielenvireille
essive mielenvireenä mielenvireinä
translative mielenvireeksi mielenvireiksi
abessive mielenvireettä mielenvireittä
instructive — mielenvirein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of mielenvire (Kotus type 48/hame, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative mielenvireeni mielenvireeni
accusative nom. mielenvireeni mielenvireeni
gen. mielenvireeni
genitive mielenvireeni mielenvireideni
mielenvireitteni
partitive mielenvirettäni mielenvireitäni
inessive mielenvireessäni mielenvireissäni
elative mielenvireestäni mielenvireistäni
illative mielenvireeseeni mielenvireisiini
mielenvireihini
adessive mielenvireelläni mielenvireilläni
ablative mielenvireeltäni mielenvireiltäni
allative mielenvireelleni mielenvireilleni
essive mielenvireenäni mielenvireinäni
translative mielenvireekseni mielenvireikseni
abessive mielenvireettäni mielenvireittäni
instructive — —
comitative — mielenvireineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative mielenvireesi mielenvireesi
accusative nom. mielenvireesi mielenvireesi
gen. mielenvireesi
genitive mielenvireesi mielenvireidesi
mielenvireittesi
partitive mielenvirettäsi mielenvireitäsi
inessive mielenvireessäsi mielenvireissäsi
elative mielenvireestäsi mielenvireistäsi
illative mielenvireeseesi mielenvireisiisi
mielenvireihisi
adessive mielenvireelläsi mielenvireilläsi
ablative mielenvireeltäsi mielenvireiltäsi
allative mielenvireellesi mielenvireillesi
essive mielenvireenäsi mielenvireinäsi
translative mielenvireeksesi mielenvireiksesi
abessive mielenvireettäsi mielenvireittäsi
instructive — —
comitative — mielenvireinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative mielenvireemme mielenvireemme
accusative nom. mielenvireemme mielenvireemme
gen. mielenvireemme
genitive mielenvireemme mielenvireidemme
mielenvireittemme
partitive mielenvirettämme mielenvireitämme
inessive mielenvireessämme mielenvireissämme
elative mielenvireestämme mielenvireistämme
illative mielenvireeseemme mielenvireisiimme
mielenvireihimme
adessive mielenvireellämme mielenvireillämme
ablative mielenvireeltämme mielenvireiltämme
allative mielenvireellemme mielenvireillemme
essive mielenvireenämme mielenvireinämme
translative mielenvireeksemme mielenvireiksemme
abessive mielenvireettämme mielenvireittämme
instructive — —
comitative — mielenvireinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative mielenvireenne mielenvireenne
accusative nom. mielenvireenne mielenvireenne
gen. mielenvireenne
genitive mielenvireenne mielenvireidenne
mielenvireittenne
partitive mielenvirettänne mielenvireitänne
inessive mielenvireessänne mielenvireissänne
elative mielenvireestänne mielenvireistänne
illative mielenvireeseenne mielenvireisiinne
mielenvireihinne
adessive mielenvireellänne mielenvireillänne
ablative mielenvireeltänne mielenvireiltänne
allative mielenvireellenne mielenvireillenne
essive mielenvireenänne mielenvireinänne
translative mielenvireeksenne mielenvireiksenne
abessive mielenvireettänne mielenvireittänne
instructive — —
comitative — mielenvireinenne
third-person possessor
singular plural
nominative mielenvireensä mielenvireensä
accusative nom. mielenvireensä mielenvireensä
gen. mielenvireensä
genitive mielenvireensä mielenvireidensä
mielenvireittensä
partitive mielenvirettään
mielenvirettänsä 		mielenvireitään
mielenvireitänsä
inessive mielenvireessään
mielenvireessänsä 		mielenvireissään
mielenvireissänsä
elative mielenvireestään
mielenvireestänsä 		mielenvireistään
mielenvireistänsä
illative mielenvireeseensä mielenvireisiinsä
mielenvireihinsä
adessive mielenvireellään
mielenvireellänsä 		mielenvireillään
mielenvireillänsä
ablative mielenvireeltään
mielenvireeltänsä 		mielenvireiltään
mielenvireiltänsä
allative mielenvireelleen
mielenvireellensä 		mielenvireilleen
mielenvireillensä
essive mielenvireenään
mielenvireenänsä 		mielenvireinään
mielenvireinänsä
translative mielenvireekseen
mielenvireeksensä 		mielenvireikseen
mielenvireiksensä
abessive mielenvireettään
mielenvireettänsä 		mielenvireittään
mielenvireittänsä
instructive — —
comitative — mielenvireineen
mielenvireinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.