| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
monottamisensa
|
monottamisensa
|
| accusative
|
nom.
|
monottamisensa
|
monottamisensa
|
| gen.
|
monottamisensa
|
| genitive
|
monottamisensa
|
monottamistensa monottamisiensa
|
| partitive
|
monottamistaan monottamistansa
|
monottamisiaan monottamisiansa
|
| inessive
|
monottamisessaan monottamisessansa
|
monottamisissaan monottamisissansa
|
| elative
|
monottamisestaan monottamisestansa
|
monottamisistaan monottamisistansa
|
| illative
|
monottamiseensa
|
monottamisiinsa
|
| adessive
|
monottamisellaan monottamisellansa
|
monottamisillaan monottamisillansa
|
| ablative
|
monottamiseltaan monottamiseltansa
|
monottamisiltaan monottamisiltansa
|
| allative
|
monottamiselleen monottamisellensa
|
monottamisilleen monottamisillensa
|
| essive
|
monottamisenaan monottamisenansa
|
monottamisinaan monottamisinansa
|
| translative
|
monottamisekseen monottamiseksensa
|
monottamisikseen monottamisiksensa
|
| abessive
|
monottamisettaan monottamisettansa
|
monottamisittaan monottamisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
monottamisineen monottamisinensa
|