normaalistaa

Finnish

Etymology

normaalinen +‎ -taa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈnormɑːlistɑːˣ/, [ˈno̞rmɑ̝ːˌlis̠tɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -istɑː
  • Syllabification(key): nor‧maa‧lis‧taa
  • Hyphenation(key): nor‧maa‧lis‧taa

Verb

normaalistaa

  1. (transitive) To normalise/normalize, make normal.

Conjugation

Inflection of normaalistaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistan en normaalista 1st sing. olen normaalistanut en ole normaalistanut
2nd sing. normaalistat et normaalista 2nd sing. olet normaalistanut et ole normaalistanut
3rd sing. normaalistaa ei normaalista 3rd sing. on normaalistanut ei ole normaalistanut
1st plur. normaalistamme emme normaalista 1st plur. olemme normaalistaneet emme ole normaalistaneet
2nd plur. normaalistatte ette normaalista 2nd plur. olette normaalistaneet ette ole normaalistaneet
3rd plur. normaalistavat eivät normaalista 3rd plur. ovat normaalistaneet eivät ole normaalistaneet
passive normaalistetaan ei normaalisteta passive on normaalistettu ei ole normaalistettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistin en normaalistanut 1st sing. olin normaalistanut en ollut normaalistanut
2nd sing. normaalistit et normaalistanut 2nd sing. olit normaalistanut et ollut normaalistanut
3rd sing. normaalisti ei normaalistanut 3rd sing. oli normaalistanut ei ollut normaalistanut
1st plur. normaalistimme emme normaalistaneet 1st plur. olimme normaalistaneet emme olleet normaalistaneet
2nd plur. normaalistitte ette normaalistaneet 2nd plur. olitte normaalistaneet ette olleet normaalistaneet
3rd plur. normaalistivat eivät normaalistaneet 3rd plur. olivat normaalistaneet eivät olleet normaalistaneet
passive normaalistettiin ei normaalistettu passive oli normaalistettu ei ollut normaalistettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistaisin en normaalistaisi 1st sing. olisin normaalistanut en olisi normaalistanut
2nd sing. normaalistaisit et normaalistaisi 2nd sing. olisit normaalistanut et olisi normaalistanut
3rd sing. normaalistaisi ei normaalistaisi 3rd sing. olisi normaalistanut ei olisi normaalistanut
1st plur. normaalistaisimme emme normaalistaisi 1st plur. olisimme normaalistaneet emme olisi normaalistaneet
2nd plur. normaalistaisitte ette normaalistaisi 2nd plur. olisitte normaalistaneet ette olisi normaalistaneet
3rd plur. normaalistaisivat eivät normaalistaisi 3rd plur. olisivat normaalistaneet eivät olisi normaalistaneet
passive normaalistettaisiin ei normaalistettaisi passive olisi normaalistettu ei olisi normaalistettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. normaalista älä normaalista 2nd sing. — —
3rd sing. normaalistakoon älköön normaalistako 3rd sing. olkoon normaalistanut älköön olko normaalistanut
1st plur. normaalistakaamme älkäämme normaalistako 1st plur. — —
2nd plur. normaalistakaa älkää normaalistako 2nd plur. — —
3rd plur. normaalistakoot älkööt normaalistako 3rd plur. olkoot normaalistaneet älkööt olko normaalistaneet
passive normaalistettakoon älköön normaalistettako passive olkoon normaalistettu älköön olko normaalistettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. normaalistanen en normaalistane 1st sing. lienen normaalistanut en liene normaalistanut
2nd sing. normaalistanet et normaalistane 2nd sing. lienet normaalistanut et liene normaalistanut
3rd sing. normaalistanee ei normaalistane 3rd sing. lienee normaalistanut ei liene normaalistanut
1st plur. normaalistanemme emme normaalistane 1st plur. lienemme normaalistaneet emme liene normaalistaneet
2nd plur. normaalistanette ette normaalistane 2nd plur. lienette normaalistaneet ette liene normaalistaneet
3rd plur. normaalistanevat eivät normaalistane 3rd plur. lienevät normaalistaneet eivät liene normaalistaneet
passive normaalistettaneen ei normaalistettane passive lienee normaalistettu ei liene normaalistettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st normaalistaa present normaalistava normaalistettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st normaalistaakseni normaalistaaksemme
2nd normaalistaaksesi normaalistaaksenne
3rd normaalistaakseen
normaalistaaksensa
past normaalistanut normaalistettu
2nd inessive2 normaalistaessa normaalistettaessa agent4 normaalistama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st normaalistaessani normaalistaessamme
2nd normaalistaessasi normaalistaessanne
3rd normaalistaessaan
normaalistaessansa
negative normaalistamaton
instructive normaalistaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form normaalistaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive normaalistamassa —
elative normaalistamasta —
illative normaalistamaan —
adessive normaalistamalla —
abessive normaalistamatta —
instructive normaalistaman normaalistettaman
4th3 verbal noun normaalistaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st normaalistamaisillani normaalistamaisillamme
2nd normaalistamaisillasi normaalistamaisillanne
3rd normaalistamaisillaan
normaalistamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.