omaharkintainen

Finnish

Etymology

oma harkinta +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈomɑˌhɑrkintɑi̯nen/, [ˈo̞mɑ̝ˌhɑ̝rk̟in̪ˌt̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑinen
  • Syllabification(key): o‧ma‧har‧kin‧tai‧nen
  • Hyphenation(key): oma‧harkin‧tai‧nen

Adjective

omaharkintainen

  1. discretionary, unilateral

Declension

Inflection of omaharkintainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omaharkintainen omaharkintaiset
genitive omaharkintaisen omaharkintaisten
omaharkintaisien
partitive omaharkintaista omaharkintaisia
illative omaharkintaiseen omaharkintaisiin
singular plural
nominative omaharkintainen omaharkintaiset
accusative nom. omaharkintainen omaharkintaiset
gen. omaharkintaisen
genitive omaharkintaisen omaharkintaisten
omaharkintaisien
partitive omaharkintaista omaharkintaisia
inessive omaharkintaisessa omaharkintaisissa
elative omaharkintaisesta omaharkintaisista
illative omaharkintaiseen omaharkintaisiin
adessive omaharkintaisella omaharkintaisilla
ablative omaharkintaiselta omaharkintaisilta
allative omaharkintaiselle omaharkintaisille
essive omaharkintaisena omaharkintaisina
translative omaharkintaiseksi omaharkintaisiksi
abessive omaharkintaisetta omaharkintaisitta
instructive — omaharkintaisin
comitative — omaharkintaisine
Possessive forms of omaharkintainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative omaharkintaiseni omaharkintaiseni
accusative nom. omaharkintaiseni omaharkintaiseni
gen. omaharkintaiseni
genitive omaharkintaiseni omaharkintaisteni
omaharkintaisieni
partitive omaharkintaistani omaharkintaisiani
inessive omaharkintaisessani omaharkintaisissani
elative omaharkintaisestani omaharkintaisistani
illative omaharkintaiseeni omaharkintaisiini
adessive omaharkintaisellani omaharkintaisillani
ablative omaharkintaiseltani omaharkintaisiltani
allative omaharkintaiselleni omaharkintaisilleni
essive omaharkintaisenani omaharkintaisinani
translative omaharkintaisekseni omaharkintaisikseni
abessive omaharkintaisettani omaharkintaisittani
instructive — —
comitative — omaharkintaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative omaharkintaisesi omaharkintaisesi
accusative nom. omaharkintaisesi omaharkintaisesi
gen. omaharkintaisesi
genitive omaharkintaisesi omaharkintaistesi
omaharkintaisiesi
partitive omaharkintaistasi omaharkintaisiasi
inessive omaharkintaisessasi omaharkintaisissasi
elative omaharkintaisestasi omaharkintaisistasi
illative omaharkintaiseesi omaharkintaisiisi
adessive omaharkintaisellasi omaharkintaisillasi
ablative omaharkintaiseltasi omaharkintaisiltasi
allative omaharkintaisellesi omaharkintaisillesi
essive omaharkintaisenasi omaharkintaisinasi
translative omaharkintaiseksesi omaharkintaisiksesi
abessive omaharkintaisettasi omaharkintaisittasi
instructive — —
comitative — omaharkintaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative omaharkintaisemme omaharkintaisemme
accusative nom. omaharkintaisemme omaharkintaisemme
gen. omaharkintaisemme
genitive omaharkintaisemme omaharkintaistemme
omaharkintaisiemme
partitive omaharkintaistamme omaharkintaisiamme
inessive omaharkintaisessamme omaharkintaisissamme
elative omaharkintaisestamme omaharkintaisistamme
illative omaharkintaiseemme omaharkintaisiimme
adessive omaharkintaisellamme omaharkintaisillamme
ablative omaharkintaiseltamme omaharkintaisiltamme
allative omaharkintaisellemme omaharkintaisillemme
essive omaharkintaisenamme omaharkintaisinamme
translative omaharkintaiseksemme omaharkintaisiksemme
abessive omaharkintaisettamme omaharkintaisittamme
instructive — —
comitative — omaharkintaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative omaharkintaisenne omaharkintaisenne
accusative nom. omaharkintaisenne omaharkintaisenne
gen. omaharkintaisenne
genitive omaharkintaisenne omaharkintaistenne
omaharkintaisienne
partitive omaharkintaistanne omaharkintaisianne
inessive omaharkintaisessanne omaharkintaisissanne
elative omaharkintaisestanne omaharkintaisistanne
illative omaharkintaiseenne omaharkintaisiinne
adessive omaharkintaisellanne omaharkintaisillanne
ablative omaharkintaiseltanne omaharkintaisiltanne
allative omaharkintaisellenne omaharkintaisillenne
essive omaharkintaisenanne omaharkintaisinanne
translative omaharkintaiseksenne omaharkintaisiksenne
abessive omaharkintaisettanne omaharkintaisittanne
instructive — —
comitative — omaharkintaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative omaharkintaisensa omaharkintaisensa
accusative nom. omaharkintaisensa omaharkintaisensa
gen. omaharkintaisensa
genitive omaharkintaisensa omaharkintaistensa
omaharkintaisiensa
partitive omaharkintaistaan
omaharkintaistansa 		omaharkintaisiaan
omaharkintaisiansa
inessive omaharkintaisessaan
omaharkintaisessansa 		omaharkintaisissaan
omaharkintaisissansa
elative omaharkintaisestaan
omaharkintaisestansa 		omaharkintaisistaan
omaharkintaisistansa
illative omaharkintaiseensa omaharkintaisiinsa
adessive omaharkintaisellaan
omaharkintaisellansa 		omaharkintaisillaan
omaharkintaisillansa
ablative omaharkintaiseltaan
omaharkintaiseltansa 		omaharkintaisiltaan
omaharkintaisiltansa
allative omaharkintaiselleen
omaharkintaisellensa 		omaharkintaisilleen
omaharkintaisillensa
essive omaharkintaisenaan
omaharkintaisenansa 		omaharkintaisinaan
omaharkintaisinansa
translative omaharkintaisekseen
omaharkintaiseksensa 		omaharkintaisikseen
omaharkintaisiksensa
abessive omaharkintaisettaan
omaharkintaisettansa 		omaharkintaisittaan
omaharkintaisittansa
instructive — —
comitative — omaharkintaisineen
omaharkintaisinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.