omavoimainen

Finnish

Etymology

oma +‎ voima +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈomɑˌʋoi̯mɑi̯nen/, [ˈo̞mɑ̝ˌʋo̞i̯mɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -oimɑinen
  • Syllabification(key): o‧ma‧voi‧mai‧nen
  • Hyphenation(key): oma‧voimai‧nen

Adjective

omavoimainen

  1. self-powered, self-sustaining

Declension

Inflection of omavoimainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omavoimainen omavoimaiset
genitive omavoimaisen omavoimaisten
omavoimaisien
partitive omavoimaista omavoimaisia
illative omavoimaiseen omavoimaisiin
singular plural
nominative omavoimainen omavoimaiset
accusative nom. omavoimainen omavoimaiset
gen. omavoimaisen
genitive omavoimaisen omavoimaisten
omavoimaisien
partitive omavoimaista omavoimaisia
inessive omavoimaisessa omavoimaisissa
elative omavoimaisesta omavoimaisista
illative omavoimaiseen omavoimaisiin
adessive omavoimaisella omavoimaisilla
ablative omavoimaiselta omavoimaisilta
allative omavoimaiselle omavoimaisille
essive omavoimaisena omavoimaisina
translative omavoimaiseksi omavoimaisiksi
abessive omavoimaisetta omavoimaisitta
instructive — omavoimaisin
comitative — omavoimaisine
Possessive forms of omavoimainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative omavoimaiseni omavoimaiseni
accusative nom. omavoimaiseni omavoimaiseni
gen. omavoimaiseni
genitive omavoimaiseni omavoimaisteni
omavoimaisieni
partitive omavoimaistani omavoimaisiani
inessive omavoimaisessani omavoimaisissani
elative omavoimaisestani omavoimaisistani
illative omavoimaiseeni omavoimaisiini
adessive omavoimaisellani omavoimaisillani
ablative omavoimaiseltani omavoimaisiltani
allative omavoimaiselleni omavoimaisilleni
essive omavoimaisenani omavoimaisinani
translative omavoimaisekseni omavoimaisikseni
abessive omavoimaisettani omavoimaisittani
instructive — —
comitative — omavoimaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative omavoimaisesi omavoimaisesi
accusative nom. omavoimaisesi omavoimaisesi
gen. omavoimaisesi
genitive omavoimaisesi omavoimaistesi
omavoimaisiesi
partitive omavoimaistasi omavoimaisiasi
inessive omavoimaisessasi omavoimaisissasi
elative omavoimaisestasi omavoimaisistasi
illative omavoimaiseesi omavoimaisiisi
adessive omavoimaisellasi omavoimaisillasi
ablative omavoimaiseltasi omavoimaisiltasi
allative omavoimaisellesi omavoimaisillesi
essive omavoimaisenasi omavoimaisinasi
translative omavoimaiseksesi omavoimaisiksesi
abessive omavoimaisettasi omavoimaisittasi
instructive — —
comitative — omavoimaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative omavoimaisemme omavoimaisemme
accusative nom. omavoimaisemme omavoimaisemme
gen. omavoimaisemme
genitive omavoimaisemme omavoimaistemme
omavoimaisiemme
partitive omavoimaistamme omavoimaisiamme
inessive omavoimaisessamme omavoimaisissamme
elative omavoimaisestamme omavoimaisistamme
illative omavoimaiseemme omavoimaisiimme
adessive omavoimaisellamme omavoimaisillamme
ablative omavoimaiseltamme omavoimaisiltamme
allative omavoimaisellemme omavoimaisillemme
essive omavoimaisenamme omavoimaisinamme
translative omavoimaiseksemme omavoimaisiksemme
abessive omavoimaisettamme omavoimaisittamme
instructive — —
comitative — omavoimaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative omavoimaisenne omavoimaisenne
accusative nom. omavoimaisenne omavoimaisenne
gen. omavoimaisenne
genitive omavoimaisenne omavoimaistenne
omavoimaisienne
partitive omavoimaistanne omavoimaisianne
inessive omavoimaisessanne omavoimaisissanne
elative omavoimaisestanne omavoimaisistanne
illative omavoimaiseenne omavoimaisiinne
adessive omavoimaisellanne omavoimaisillanne
ablative omavoimaiseltanne omavoimaisiltanne
allative omavoimaisellenne omavoimaisillenne
essive omavoimaisenanne omavoimaisinanne
translative omavoimaiseksenne omavoimaisiksenne
abessive omavoimaisettanne omavoimaisittanne
instructive — —
comitative — omavoimaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative omavoimaisensa omavoimaisensa
accusative nom. omavoimaisensa omavoimaisensa
gen. omavoimaisensa
genitive omavoimaisensa omavoimaistensa
omavoimaisiensa
partitive omavoimaistaan
omavoimaistansa 		omavoimaisiaan
omavoimaisiansa
inessive omavoimaisessaan
omavoimaisessansa 		omavoimaisissaan
omavoimaisissansa
elative omavoimaisestaan
omavoimaisestansa 		omavoimaisistaan
omavoimaisistansa
illative omavoimaiseensa omavoimaisiinsa
adessive omavoimaisellaan
omavoimaisellansa 		omavoimaisillaan
omavoimaisillansa
ablative omavoimaiseltaan
omavoimaiseltansa 		omavoimaisiltaan
omavoimaisiltansa
allative omavoimaiselleen
omavoimaisellensa 		omavoimaisilleen
omavoimaisillensa
essive omavoimaisenaan
omavoimaisenansa 		omavoimaisinaan
omavoimaisinansa
translative omavoimaisekseen
omavoimaiseksensa 		omavoimaisikseen
omavoimaisiksensa
abessive omavoimaisettaan
omavoimaisettansa 		omavoimaisittaan
omavoimaisittansa
instructive — —
comitative — omavoimaisineen
omavoimaisinensa

Derived terms

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.