pidätin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpidætin/, [ˈpidæt̪in]
  • Rhymes: -idætin
  • Syllabification(key): pi‧dä‧tin
  • Hyphenation(key): pi‧dä‧tin

Etymology 1

pidät- +‎ -in

Noun

pidätin

  1. clog, stop
  2. (firearms) sear
    Synonym: virekynsi
Declension
Inflection of pidätin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative pidätin pidättimet
genitive pidättimen pidättimien
pidätinten
partitive pidätintä pidättimiä
illative pidättimeen pidättimiin
singular plural
nominative pidätin pidättimet
accusative nom. pidätin pidättimet
gen. pidättimen
genitive pidättimen pidättimien
pidätinten
partitive pidätintä pidättimiä
inessive pidättimessä pidättimissä
elative pidättimestä pidättimistä
illative pidättimeen pidättimiin
adessive pidättimellä pidättimillä
ablative pidättimeltä pidättimiltä
allative pidättimelle pidättimille
essive pidättimenä pidättiminä
translative pidättimeksi pidättimiksi
abessive pidättimettä pidättimittä
instructive — pidättimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pidätin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pidättimeni pidättimeni
accusative nom. pidättimeni pidättimeni
gen. pidättimeni
genitive pidättimeni pidättimieni
pidätinteni
partitive pidätintäni pidättimiäni
inessive pidättimessäni pidättimissäni
elative pidättimestäni pidättimistäni
illative pidättimeeni pidättimiini
adessive pidättimelläni pidättimilläni
ablative pidättimeltäni pidättimiltäni
allative pidättimelleni pidättimilleni
essive pidättimenäni pidättiminäni
translative pidättimekseni pidättimikseni
abessive pidättimettäni pidättimittäni
instructive — —
comitative — pidättimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pidättimesi pidättimesi
accusative nom. pidättimesi pidättimesi
gen. pidättimesi
genitive pidättimesi pidättimiesi
pidätintesi
partitive pidätintäsi pidättimiäsi
inessive pidättimessäsi pidättimissäsi
elative pidättimestäsi pidättimistäsi
illative pidättimeesi pidättimiisi
adessive pidättimelläsi pidättimilläsi
ablative pidättimeltäsi pidättimiltäsi
allative pidättimellesi pidättimillesi
essive pidättimenäsi pidättiminäsi
translative pidättimeksesi pidättimiksesi
abessive pidättimettäsi pidättimittäsi
instructive — —
comitative — pidättiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pidättimemme pidättimemme
accusative nom. pidättimemme pidättimemme
gen. pidättimemme
genitive pidättimemme pidättimiemme
pidätintemme
partitive pidätintämme pidättimiämme
inessive pidättimessämme pidättimissämme
elative pidättimestämme pidättimistämme
illative pidättimeemme pidättimiimme
adessive pidättimellämme pidättimillämme
ablative pidättimeltämme pidättimiltämme
allative pidättimellemme pidättimillemme
essive pidättimenämme pidättiminämme
translative pidättimeksemme pidättimiksemme
abessive pidättimettämme pidättimittämme
instructive — —
comitative — pidättiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pidättimenne pidättimenne
accusative nom. pidättimenne pidättimenne
gen. pidättimenne
genitive pidättimenne pidättimienne
pidätintenne
partitive pidätintänne pidättimiänne
inessive pidättimessänne pidättimissänne
elative pidättimestänne pidättimistänne
illative pidättimeenne pidättimiinne
adessive pidättimellänne pidättimillänne
ablative pidättimeltänne pidättimiltänne
allative pidättimellenne pidättimillenne
essive pidättimenänne pidättiminänne
translative pidättimeksenne pidättimiksenne
abessive pidättimettänne pidättimittänne
instructive — —
comitative — pidättiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative pidättimensä pidättimensä
accusative nom. pidättimensä pidättimensä
gen. pidättimensä
genitive pidättimensä pidättimiensä
pidätintensä
partitive pidätintään
pidätintänsä 		pidättimiään
pidättimiänsä
inessive pidättimessään
pidättimessänsä 		pidättimissään
pidättimissänsä
elative pidättimestään
pidättimestänsä 		pidättimistään
pidättimistänsä
illative pidättimeensä pidättimiinsä
adessive pidättimellään
pidättimellänsä 		pidättimillään
pidättimillänsä
ablative pidättimeltään
pidättimeltänsä 		pidättimiltään
pidättimiltänsä
allative pidättimelleen
pidättimellensä 		pidättimilleen
pidättimillensä
essive pidättimenään
pidättimenänsä 		pidättiminään
pidättiminänsä
translative pidättimekseen
pidättimeksensä 		pidättimikseen
pidättimiksensä
abessive pidättimettään
pidättimettänsä 		pidättimittään
pidättimittänsä
instructive — —
comitative — pidättimineen
pidättiminensä
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Verb

pidätin

  1. first-person singular past indicative of pidättää
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.