puhuttu

Finnish

Participle

puhuttu

  1. past passive participle of puhua

Declension

Inflection of puhuttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative puhuttu puhutut
genitive puhutun puhuttujen
partitive puhuttua puhuttuja
illative puhuttuun puhuttuihin
singular plural
nominative puhuttu puhutut
accusative nom. puhuttu puhutut
gen. puhutun
genitive puhutun puhuttujen
partitive puhuttua puhuttuja
inessive puhutussa puhutuissa
elative puhutusta puhutuista
illative puhuttuun puhuttuihin
adessive puhutulla puhutuilla
ablative puhutulta puhutuilta
allative puhutulle puhutuille
essive puhuttuna puhuttuina
translative puhutuksi puhutuiksi
abessive puhututta puhutuitta
instructive — puhutuin
comitative — puhuttuine
Possessive forms of puhuttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative puhuttuni puhuttuni
accusative nom. puhuttuni puhuttuni
gen. puhuttuni
genitive puhuttuni puhuttujeni
partitive puhuttuani puhuttujani
inessive puhutussani puhutuissani
elative puhutustani puhutuistani
illative puhuttuuni puhuttuihini
adessive puhutullani puhutuillani
ablative puhutultani puhutuiltani
allative puhutulleni puhutuilleni
essive puhuttunani puhuttuinani
translative puhutukseni puhutuikseni
abessive puhututtani puhutuittani
instructive — —
comitative — puhuttuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative puhuttusi puhuttusi
accusative nom. puhuttusi puhuttusi
gen. puhuttusi
genitive puhuttusi puhuttujesi
partitive puhuttuasi puhuttujasi
inessive puhutussasi puhutuissasi
elative puhutustasi puhutuistasi
illative puhuttuusi puhuttuihisi
adessive puhutullasi puhutuillasi
ablative puhutultasi puhutuiltasi
allative puhutullesi puhutuillesi
essive puhuttunasi puhuttuinasi
translative puhutuksesi puhutuiksesi
abessive puhututtasi puhutuittasi
instructive — —
comitative — puhuttuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative puhuttumme puhuttumme
accusative nom. puhuttumme puhuttumme
gen. puhuttumme
genitive puhuttumme puhuttujemme
partitive puhuttuamme puhuttujamme
inessive puhutussamme puhutuissamme
elative puhutustamme puhutuistamme
illative puhuttuumme puhuttuihimme
adessive puhutullamme puhutuillamme
ablative puhutultamme puhutuiltamme
allative puhutullemme puhutuillemme
essive puhuttunamme puhuttuinamme
translative puhutuksemme puhutuiksemme
abessive puhututtamme puhutuittamme
instructive — —
comitative — puhuttuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative puhuttunne puhuttunne
accusative nom. puhuttunne puhuttunne
gen. puhuttunne
genitive puhuttunne puhuttujenne
partitive puhuttuanne puhuttujanne
inessive puhutussanne puhutuissanne
elative puhutustanne puhutuistanne
illative puhuttuunne puhuttuihinne
adessive puhutullanne puhutuillanne
ablative puhutultanne puhutuiltanne
allative puhutullenne puhutuillenne
essive puhuttunanne puhuttuinanne
translative puhutuksenne puhutuiksenne
abessive puhututtanne puhutuittanne
instructive — —
comitative — puhuttuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative puhuttunsa puhuttunsa
accusative nom. puhuttunsa puhuttunsa
gen. puhuttunsa
genitive puhuttunsa puhuttujensa
partitive puhuttuaan
puhuttuansa 		puhuttujaan
puhuttujansa
inessive puhutussaan
puhutussansa 		puhutuissaan
puhutuissansa
elative puhutustaan
puhutustansa 		puhutuistaan
puhutuistansa
illative puhuttuunsa puhuttuihinsa
adessive puhutullaan
puhutullansa 		puhutuillaan
puhutuillansa
ablative puhutultaan
puhutultansa 		puhutuiltaan
puhutuiltansa
allative puhutulleen
puhutullensa 		puhutuilleen
puhutuillensa
essive puhuttunaan
puhuttunansa 		puhuttuinaan
puhuttuinansa
translative puhutukseen
puhutuksensa 		puhutuikseen
puhutuiksensa
abessive puhututtaan
puhututtansa 		puhutuittaan
puhutuittansa
instructive — —
comitative — puhuttuineen
puhuttuinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.