purkautuminen

Finnish

Etymology

purkautua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpurkɑu̯tuminen/, [ˈpurkɑ̝u̯ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): pur‧kau‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): pur‧kau‧tu‧mi‧nen

Noun

purkautuminen

  1. verbal noun of purkautua
    1. coming loose, coming apart, coming undone, unraveling
    2. being released, being vented (of emotions, etc.)
    3. erupting (of a volcano)

Declension

Inflection of purkautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative purkautuminen purkautumiset
genitive purkautumisen purkautumisten
purkautumisien
partitive purkautumista purkautumisia
illative purkautumiseen purkautumisiin
singular plural
nominative purkautuminen purkautumiset
accusative nom. purkautuminen purkautumiset
gen. purkautumisen
genitive purkautumisen purkautumisten
purkautumisien
partitive purkautumista purkautumisia
inessive purkautumisessa purkautumisissa
elative purkautumisesta purkautumisista
illative purkautumiseen purkautumisiin
adessive purkautumisella purkautumisilla
ablative purkautumiselta purkautumisilta
allative purkautumiselle purkautumisille
essive purkautumisena purkautumisina
translative purkautumiseksi purkautumisiksi
abessive purkautumisetta purkautumisitta
instructive — purkautumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of purkautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative purkautumiseni purkautumiseni
accusative nom. purkautumiseni purkautumiseni
gen. purkautumiseni
genitive purkautumiseni purkautumisteni
purkautumisieni
partitive purkautumistani purkautumisiani
inessive purkautumisessani purkautumisissani
elative purkautumisestani purkautumisistani
illative purkautumiseeni purkautumisiini
adessive purkautumisellani purkautumisillani
ablative purkautumiseltani purkautumisiltani
allative purkautumiselleni purkautumisilleni
essive purkautumisenani purkautumisinani
translative purkautumisekseni purkautumisikseni
abessive purkautumisettani purkautumisittani
instructive — —
comitative — purkautumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative purkautumisesi purkautumisesi
accusative nom. purkautumisesi purkautumisesi
gen. purkautumisesi
genitive purkautumisesi purkautumistesi
purkautumisiesi
partitive purkautumistasi purkautumisiasi
inessive purkautumisessasi purkautumisissasi
elative purkautumisestasi purkautumisistasi
illative purkautumiseesi purkautumisiisi
adessive purkautumisellasi purkautumisillasi
ablative purkautumiseltasi purkautumisiltasi
allative purkautumisellesi purkautumisillesi
essive purkautumisenasi purkautumisinasi
translative purkautumiseksesi purkautumisiksesi
abessive purkautumisettasi purkautumisittasi
instructive — —
comitative — purkautumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative purkautumisemme purkautumisemme
accusative nom. purkautumisemme purkautumisemme
gen. purkautumisemme
genitive purkautumisemme purkautumistemme
purkautumisiemme
partitive purkautumistamme purkautumisiamme
inessive purkautumisessamme purkautumisissamme
elative purkautumisestamme purkautumisistamme
illative purkautumiseemme purkautumisiimme
adessive purkautumisellamme purkautumisillamme
ablative purkautumiseltamme purkautumisiltamme
allative purkautumisellemme purkautumisillemme
essive purkautumisenamme purkautumisinamme
translative purkautumiseksemme purkautumisiksemme
abessive purkautumisettamme purkautumisittamme
instructive — —
comitative — purkautumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative purkautumisenne purkautumisenne
accusative nom. purkautumisenne purkautumisenne
gen. purkautumisenne
genitive purkautumisenne purkautumistenne
purkautumisienne
partitive purkautumistanne purkautumisianne
inessive purkautumisessanne purkautumisissanne
elative purkautumisestanne purkautumisistanne
illative purkautumiseenne purkautumisiinne
adessive purkautumisellanne purkautumisillanne
ablative purkautumiseltanne purkautumisiltanne
allative purkautumisellenne purkautumisillenne
essive purkautumisenanne purkautumisinanne
translative purkautumiseksenne purkautumisiksenne
abessive purkautumisettanne purkautumisittanne
instructive — —
comitative — purkautumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative purkautumisensa purkautumisensa
accusative nom. purkautumisensa purkautumisensa
gen. purkautumisensa
genitive purkautumisensa purkautumistensa
purkautumisiensa
partitive purkautumistaan
purkautumistansa 		purkautumisiaan
purkautumisiansa
inessive purkautumisessaan
purkautumisessansa 		purkautumisissaan
purkautumisissansa
elative purkautumisestaan
purkautumisestansa 		purkautumisistaan
purkautumisistansa
illative purkautumiseensa purkautumisiinsa
adessive purkautumisellaan
purkautumisellansa 		purkautumisillaan
purkautumisillansa
ablative purkautumiseltaan
purkautumiseltansa 		purkautumisiltaan
purkautumisiltansa
allative purkautumiselleen
purkautumisellensa 		purkautumisilleen
purkautumisillensa
essive purkautumisenaan
purkautumisenansa 		purkautumisinaan
purkautumisinansa
translative purkautumisekseen
purkautumiseksensa 		purkautumisikseen
purkautumisiksensa
abessive purkautumisettaan
purkautumisettansa 		purkautumisittaan
purkautumisittansa
instructive — —
comitative — purkautumisineen
purkautumisinensa

Derived terms

compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.