pyyhin

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈpyːhin/, [ˈpyːɦin]
  • Rhymes: -yːhin
  • Syllabification(key): pyy‧hin
  • Hyphenation(key): pyy‧hin

Etymology 1

pyyhkiä (“wipe”) +‎ -in

Noun

pyyhin

  1. wiper (tool for wiping, other than a towel)
Declension
Inflection of pyyhin (Kotus type 33*D/kytkin, k-∅ gradation)
nominative pyyhin pyyhkimet
genitive pyyhkimen pyyhkimien
pyyhinten
partitive pyyhintä pyyhkimiä
illative pyyhkimeen pyyhkimiin
singular plural
nominative pyyhin pyyhkimet
accusative nom. pyyhin pyyhkimet
gen. pyyhkimen
genitive pyyhkimen pyyhkimien
pyyhinten
partitive pyyhintä pyyhkimiä
inessive pyyhkimessä pyyhkimissä
elative pyyhkimestä pyyhkimistä
illative pyyhkimeen pyyhkimiin
adessive pyyhkimellä pyyhkimillä
ablative pyyhkimeltä pyyhkimiltä
allative pyyhkimelle pyyhkimille
essive pyyhkimenä pyyhkiminä
translative pyyhkimeksi pyyhkimiksi
abessive pyyhkimettä pyyhkimittä
instructive — pyyhkimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pyyhin (Kotus type 33*D/kytkin, k-∅ gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative pyyhkimeni pyyhkimeni
accusative nom. pyyhkimeni pyyhkimeni
gen. pyyhkimeni
genitive pyyhkimeni pyyhkimieni
pyyhinteni
partitive pyyhintäni pyyhkimiäni
inessive pyyhkimessäni pyyhkimissäni
elative pyyhkimestäni pyyhkimistäni
illative pyyhkimeeni pyyhkimiini
adessive pyyhkimelläni pyyhkimilläni
ablative pyyhkimeltäni pyyhkimiltäni
allative pyyhkimelleni pyyhkimilleni
essive pyyhkimenäni pyyhkiminäni
translative pyyhkimekseni pyyhkimikseni
abessive pyyhkimettäni pyyhkimittäni
instructive — —
comitative — pyyhkimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative pyyhkimesi pyyhkimesi
accusative nom. pyyhkimesi pyyhkimesi
gen. pyyhkimesi
genitive pyyhkimesi pyyhkimiesi
pyyhintesi
partitive pyyhintäsi pyyhkimiäsi
inessive pyyhkimessäsi pyyhkimissäsi
elative pyyhkimestäsi pyyhkimistäsi
illative pyyhkimeesi pyyhkimiisi
adessive pyyhkimelläsi pyyhkimilläsi
ablative pyyhkimeltäsi pyyhkimiltäsi
allative pyyhkimellesi pyyhkimillesi
essive pyyhkimenäsi pyyhkiminäsi
translative pyyhkimeksesi pyyhkimiksesi
abessive pyyhkimettäsi pyyhkimittäsi
instructive — —
comitative — pyyhkiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative pyyhkimemme pyyhkimemme
accusative nom. pyyhkimemme pyyhkimemme
gen. pyyhkimemme
genitive pyyhkimemme pyyhkimiemme
pyyhintemme
partitive pyyhintämme pyyhkimiämme
inessive pyyhkimessämme pyyhkimissämme
elative pyyhkimestämme pyyhkimistämme
illative pyyhkimeemme pyyhkimiimme
adessive pyyhkimellämme pyyhkimillämme
ablative pyyhkimeltämme pyyhkimiltämme
allative pyyhkimellemme pyyhkimillemme
essive pyyhkimenämme pyyhkiminämme
translative pyyhkimeksemme pyyhkimiksemme
abessive pyyhkimettämme pyyhkimittämme
instructive — —
comitative — pyyhkiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative pyyhkimenne pyyhkimenne
accusative nom. pyyhkimenne pyyhkimenne
gen. pyyhkimenne
genitive pyyhkimenne pyyhkimienne
pyyhintenne
partitive pyyhintänne pyyhkimiänne
inessive pyyhkimessänne pyyhkimissänne
elative pyyhkimestänne pyyhkimistänne
illative pyyhkimeenne pyyhkimiinne
adessive pyyhkimellänne pyyhkimillänne
ablative pyyhkimeltänne pyyhkimiltänne
allative pyyhkimellenne pyyhkimillenne
essive pyyhkimenänne pyyhkiminänne
translative pyyhkimeksenne pyyhkimiksenne
abessive pyyhkimettänne pyyhkimittänne
instructive — —
comitative — pyyhkiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative pyyhkimensä pyyhkimensä
accusative nom. pyyhkimensä pyyhkimensä
gen. pyyhkimensä
genitive pyyhkimensä pyyhkimiensä
pyyhintensä
partitive pyyhintään
pyyhintänsä 		pyyhkimiään
pyyhkimiänsä
inessive pyyhkimessään
pyyhkimessänsä 		pyyhkimissään
pyyhkimissänsä
elative pyyhkimestään
pyyhkimestänsä 		pyyhkimistään
pyyhkimistänsä
illative pyyhkimeensä pyyhkimiinsä
adessive pyyhkimellään
pyyhkimellänsä 		pyyhkimillään
pyyhkimillänsä
ablative pyyhkimeltään
pyyhkimeltänsä 		pyyhkimiltään
pyyhkimiltänsä
allative pyyhkimelleen
pyyhkimellensä 		pyyhkimilleen
pyyhkimillensä
essive pyyhkimenään
pyyhkimenänsä 		pyyhkiminään
pyyhkiminänsä
translative pyyhkimekseen
pyyhkimeksensä 		pyyhkimikseen
pyyhkimiksensä
abessive pyyhkimettään
pyyhkimettänsä 		pyyhkimittään
pyyhkimittänsä
instructive — —
comitative — pyyhkimineen
pyyhkiminensä
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Verb

pyyhin

  1. first-person singular present/past indicative of pyyhkiä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.