rajoitteinen

Finnish

Etymology

rajoite +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrɑjoi̯tːei̯nen/, [ˈrɑ̝jo̞i̯t̪̚ˌt̪e̞i̯ne̞n]
  • Rhymes: -einen
  • Syllabification(key): ra‧joit‧tei‧nen
  • Hyphenation(key): ra‧joit‧tei‧nen

Adjective

rajoitteinen

  1. (chiefly in compounds) challenged (lacking some physical or mental attribute or skill)

Declension

Inflection of rajoitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative rajoitteinen rajoitteiset
genitive rajoitteisen rajoitteisten
rajoitteisien
partitive rajoitteista rajoitteisia
illative rajoitteiseen rajoitteisiin
singular plural
nominative rajoitteinen rajoitteiset
accusative nom. rajoitteinen rajoitteiset
gen. rajoitteisen
genitive rajoitteisen rajoitteisten
rajoitteisien
partitive rajoitteista rajoitteisia
inessive rajoitteisessa rajoitteisissa
elative rajoitteisesta rajoitteisista
illative rajoitteiseen rajoitteisiin
adessive rajoitteisella rajoitteisilla
ablative rajoitteiselta rajoitteisilta
allative rajoitteiselle rajoitteisille
essive rajoitteisena rajoitteisina
translative rajoitteiseksi rajoitteisiksi
abessive rajoitteisetta rajoitteisitta
instructive — rajoitteisin
comitative — rajoitteisine
Possessive forms of rajoitteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative rajoitteiseni rajoitteiseni
accusative nom. rajoitteiseni rajoitteiseni
gen. rajoitteiseni
genitive rajoitteiseni rajoitteisteni
rajoitteisieni
partitive rajoitteistani rajoitteisiani
inessive rajoitteisessani rajoitteisissani
elative rajoitteisestani rajoitteisistani
illative rajoitteiseeni rajoitteisiini
adessive rajoitteisellani rajoitteisillani
ablative rajoitteiseltani rajoitteisiltani
allative rajoitteiselleni rajoitteisilleni
essive rajoitteisenani rajoitteisinani
translative rajoitteisekseni rajoitteisikseni
abessive rajoitteisettani rajoitteisittani
instructive — —
comitative — rajoitteisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rajoitteisesi rajoitteisesi
accusative nom. rajoitteisesi rajoitteisesi
gen. rajoitteisesi
genitive rajoitteisesi rajoitteistesi
rajoitteisiesi
partitive rajoitteistasi rajoitteisiasi
inessive rajoitteisessasi rajoitteisissasi
elative rajoitteisestasi rajoitteisistasi
illative rajoitteiseesi rajoitteisiisi
adessive rajoitteisellasi rajoitteisillasi
ablative rajoitteiseltasi rajoitteisiltasi
allative rajoitteisellesi rajoitteisillesi
essive rajoitteisenasi rajoitteisinasi
translative rajoitteiseksesi rajoitteisiksesi
abessive rajoitteisettasi rajoitteisittasi
instructive — —
comitative — rajoitteisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rajoitteisemme rajoitteisemme
accusative nom. rajoitteisemme rajoitteisemme
gen. rajoitteisemme
genitive rajoitteisemme rajoitteistemme
rajoitteisiemme
partitive rajoitteistamme rajoitteisiamme
inessive rajoitteisessamme rajoitteisissamme
elative rajoitteisestamme rajoitteisistamme
illative rajoitteiseemme rajoitteisiimme
adessive rajoitteisellamme rajoitteisillamme
ablative rajoitteiseltamme rajoitteisiltamme
allative rajoitteisellemme rajoitteisillemme
essive rajoitteisenamme rajoitteisinamme
translative rajoitteiseksemme rajoitteisiksemme
abessive rajoitteisettamme rajoitteisittamme
instructive — —
comitative — rajoitteisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rajoitteisenne rajoitteisenne
accusative nom. rajoitteisenne rajoitteisenne
gen. rajoitteisenne
genitive rajoitteisenne rajoitteistenne
rajoitteisienne
partitive rajoitteistanne rajoitteisianne
inessive rajoitteisessanne rajoitteisissanne
elative rajoitteisestanne rajoitteisistanne
illative rajoitteiseenne rajoitteisiinne
adessive rajoitteisellanne rajoitteisillanne
ablative rajoitteiseltanne rajoitteisiltanne
allative rajoitteisellenne rajoitteisillenne
essive rajoitteisenanne rajoitteisinanne
translative rajoitteiseksenne rajoitteisiksenne
abessive rajoitteisettanne rajoitteisittanne
instructive — —
comitative — rajoitteisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rajoitteisensa rajoitteisensa
accusative nom. rajoitteisensa rajoitteisensa
gen. rajoitteisensa
genitive rajoitteisensa rajoitteistensa
rajoitteisiensa
partitive rajoitteistaan
rajoitteistansa 		rajoitteisiaan
rajoitteisiansa
inessive rajoitteisessaan
rajoitteisessansa 		rajoitteisissaan
rajoitteisissansa
elative rajoitteisestaan
rajoitteisestansa 		rajoitteisistaan
rajoitteisistansa
illative rajoitteiseensa rajoitteisiinsa
adessive rajoitteisellaan
rajoitteisellansa 		rajoitteisillaan
rajoitteisillansa
ablative rajoitteiseltaan
rajoitteiseltansa 		rajoitteisiltaan
rajoitteisiltansa
allative rajoitteiselleen
rajoitteisellensa 		rajoitteisilleen
rajoitteisillensa
essive rajoitteisenaan
rajoitteisenansa 		rajoitteisinaan
rajoitteisinansa
translative rajoitteisekseen
rajoitteiseksensa 		rajoitteisikseen
rajoitteisiksensa
abessive rajoitteisettaan
rajoitteisettansa 		rajoitteisittaan
rajoitteisittansa
instructive — —
comitative — rajoitteisineen
rajoitteisinensa

Derived terms

compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.