raunioituminen

Finnish

Etymology

raunioitua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈrɑu̯nioi̯tuminen/, [ˈrɑ̝u̯niˌo̞i̯t̪uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): rau‧ni‧oi‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): rau‧ni‧oi‧tu‧mi‧nen

Noun

raunioituminen

  1. verbal noun of raunioitua
    1. falling into ruin

Declension

Inflection of raunioituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative raunioituminen raunioitumiset
genitive raunioitumisen raunioitumisten
raunioitumisien
partitive raunioitumista raunioitumisia
illative raunioitumiseen raunioitumisiin
singular plural
nominative raunioituminen raunioitumiset
accusative nom. raunioituminen raunioitumiset
gen. raunioitumisen
genitive raunioitumisen raunioitumisten
raunioitumisien
partitive raunioitumista raunioitumisia
inessive raunioitumisessa raunioitumisissa
elative raunioitumisesta raunioitumisista
illative raunioitumiseen raunioitumisiin
adessive raunioitumisella raunioitumisilla
ablative raunioitumiselta raunioitumisilta
allative raunioitumiselle raunioitumisille
essive raunioitumisena raunioitumisina
translative raunioitumiseksi raunioitumisiksi
abessive raunioitumisetta raunioitumisitta
instructive — raunioitumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of raunioituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative raunioitumiseni raunioitumiseni
accusative nom. raunioitumiseni raunioitumiseni
gen. raunioitumiseni
genitive raunioitumiseni raunioitumisteni
raunioitumisieni
partitive raunioitumistani raunioitumisiani
inessive raunioitumisessani raunioitumisissani
elative raunioitumisestani raunioitumisistani
illative raunioitumiseeni raunioitumisiini
adessive raunioitumisellani raunioitumisillani
ablative raunioitumiseltani raunioitumisiltani
allative raunioitumiselleni raunioitumisilleni
essive raunioitumisenani raunioitumisinani
translative raunioitumisekseni raunioitumisikseni
abessive raunioitumisettani raunioitumisittani
instructive — —
comitative — raunioitumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative raunioitumisesi raunioitumisesi
accusative nom. raunioitumisesi raunioitumisesi
gen. raunioitumisesi
genitive raunioitumisesi raunioitumistesi
raunioitumisiesi
partitive raunioitumistasi raunioitumisiasi
inessive raunioitumisessasi raunioitumisissasi
elative raunioitumisestasi raunioitumisistasi
illative raunioitumiseesi raunioitumisiisi
adessive raunioitumisellasi raunioitumisillasi
ablative raunioitumiseltasi raunioitumisiltasi
allative raunioitumisellesi raunioitumisillesi
essive raunioitumisenasi raunioitumisinasi
translative raunioitumiseksesi raunioitumisiksesi
abessive raunioitumisettasi raunioitumisittasi
instructive — —
comitative — raunioitumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative raunioitumisemme raunioitumisemme
accusative nom. raunioitumisemme raunioitumisemme
gen. raunioitumisemme
genitive raunioitumisemme raunioitumistemme
raunioitumisiemme
partitive raunioitumistamme raunioitumisiamme
inessive raunioitumisessamme raunioitumisissamme
elative raunioitumisestamme raunioitumisistamme
illative raunioitumiseemme raunioitumisiimme
adessive raunioitumisellamme raunioitumisillamme
ablative raunioitumiseltamme raunioitumisiltamme
allative raunioitumisellemme raunioitumisillemme
essive raunioitumisenamme raunioitumisinamme
translative raunioitumiseksemme raunioitumisiksemme
abessive raunioitumisettamme raunioitumisittamme
instructive — —
comitative — raunioitumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative raunioitumisenne raunioitumisenne
accusative nom. raunioitumisenne raunioitumisenne
gen. raunioitumisenne
genitive raunioitumisenne raunioitumistenne
raunioitumisienne
partitive raunioitumistanne raunioitumisianne
inessive raunioitumisessanne raunioitumisissanne
elative raunioitumisestanne raunioitumisistanne
illative raunioitumiseenne raunioitumisiinne
adessive raunioitumisellanne raunioitumisillanne
ablative raunioitumiseltanne raunioitumisiltanne
allative raunioitumisellenne raunioitumisillenne
essive raunioitumisenanne raunioitumisinanne
translative raunioitumiseksenne raunioitumisiksenne
abessive raunioitumisettanne raunioitumisittanne
instructive — —
comitative — raunioitumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative raunioitumisensa raunioitumisensa
accusative nom. raunioitumisensa raunioitumisensa
gen. raunioitumisensa
genitive raunioitumisensa raunioitumistensa
raunioitumisiensa
partitive raunioitumistaan
raunioitumistansa 		raunioitumisiaan
raunioitumisiansa
inessive raunioitumisessaan
raunioitumisessansa 		raunioitumisissaan
raunioitumisissansa
elative raunioitumisestaan
raunioitumisestansa 		raunioitumisistaan
raunioitumisistansa
illative raunioitumiseensa raunioitumisiinsa
adessive raunioitumisellaan
raunioitumisellansa 		raunioitumisillaan
raunioitumisillansa
ablative raunioitumiseltaan
raunioitumiseltansa 		raunioitumisiltaan
raunioitumisiltansa
allative raunioitumiselleen
raunioitumisellensa 		raunioitumisilleen
raunioitumisillensa
essive raunioitumisenaan
raunioitumisenansa 		raunioitumisinaan
raunioitumisinansa
translative raunioitumisekseen
raunioitumiseksensa 		raunioitumisikseen
raunioitumisiksensa
abessive raunioitumisettaan
raunioitumisettansa 		raunioitumisittaan
raunioitumisittansa
instructive — —
comitative — raunioitumisineen
raunioitumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.