rehellisin

Finnish

Adjective

rehellisin

  1. superlative degree of rehellinen

Declension

Inflection of rehellisin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative rehellisin rehellisimmät
genitive rehellisimmän rehellisimpien
rehellisinten
partitive rehellisintä rehellisimpiä
illative rehellisimpään rehellisimpiin
singular plural
nominative rehellisin rehellisimmät
accusative nom. rehellisin rehellisimmät
gen. rehellisimmän
genitive rehellisimmän rehellisimpien
rehellisinten
rehellisimpäin rare
partitive rehellisintä rehellisimpiä
inessive rehellisimmässä rehellisimmissä
elative rehellisimmästä rehellisimmistä
illative rehellisimpään rehellisimpiin
adessive rehellisimmällä rehellisimmillä
ablative rehellisimmältä rehellisimmiltä
allative rehellisimmälle rehellisimmille
essive rehellisimpänä rehellisimpinä
translative rehellisimmäksi rehellisimmiksi
abessive rehellisimmättä rehellisimmittä
instructive — rehellisimmin
comitative — rehellisimpine
Possessive forms of rehellisin (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative rehellisimpäni rehellisimpäni
accusative nom. rehellisimpäni rehellisimpäni
gen. rehellisimpäni
genitive rehellisimpäni rehellisimpieni
rehellisinteni
rehellisimpäini rare
partitive rehellisintäni rehellisimpiäni
inessive rehellisimmässäni rehellisimmissäni
elative rehellisimmästäni rehellisimmistäni
illative rehellisimpääni rehellisimpiini
adessive rehellisimmälläni rehellisimmilläni
ablative rehellisimmältäni rehellisimmiltäni
allative rehellisimmälleni rehellisimmilleni
essive rehellisimpänäni rehellisimpinäni
translative rehellisimmäkseni rehellisimmikseni
abessive rehellisimmättäni rehellisimmittäni
instructive — —
comitative — rehellisimpineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative rehellisimpäsi rehellisimpäsi
accusative nom. rehellisimpäsi rehellisimpäsi
gen. rehellisimpäsi
genitive rehellisimpäsi rehellisimpiesi
rehellisintesi
rehellisimpäisi rare
partitive rehellisintäsi rehellisimpiäsi
inessive rehellisimmässäsi rehellisimmissäsi
elative rehellisimmästäsi rehellisimmistäsi
illative rehellisimpääsi rehellisimpiisi
adessive rehellisimmälläsi rehellisimmilläsi
ablative rehellisimmältäsi rehellisimmiltäsi
allative rehellisimmällesi rehellisimmillesi
essive rehellisimpänäsi rehellisimpinäsi
translative rehellisimmäksesi rehellisimmiksesi
abessive rehellisimmättäsi rehellisimmittäsi
instructive — —
comitative — rehellisimpinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative rehellisimpämme rehellisimpämme
accusative nom. rehellisimpämme rehellisimpämme
gen. rehellisimpämme
genitive rehellisimpämme rehellisimpiemme
rehellisintemme
rehellisimpäimme rare
partitive rehellisintämme rehellisimpiämme
inessive rehellisimmässämme rehellisimmissämme
elative rehellisimmästämme rehellisimmistämme
illative rehellisimpäämme rehellisimpiimme
adessive rehellisimmällämme rehellisimmillämme
ablative rehellisimmältämme rehellisimmiltämme
allative rehellisimmällemme rehellisimmillemme
essive rehellisimpänämme rehellisimpinämme
translative rehellisimmäksemme rehellisimmiksemme
abessive rehellisimmättämme rehellisimmittämme
instructive — —
comitative — rehellisimpinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative rehellisimpänne rehellisimpänne
accusative nom. rehellisimpänne rehellisimpänne
gen. rehellisimpänne
genitive rehellisimpänne rehellisimpienne
rehellisintenne
rehellisimpäinne rare
partitive rehellisintänne rehellisimpiänne
inessive rehellisimmässänne rehellisimmissänne
elative rehellisimmästänne rehellisimmistänne
illative rehellisimpäänne rehellisimpiinne
adessive rehellisimmällänne rehellisimmillänne
ablative rehellisimmältänne rehellisimmiltänne
allative rehellisimmällenne rehellisimmillenne
essive rehellisimpänänne rehellisimpinänne
translative rehellisimmäksenne rehellisimmiksenne
abessive rehellisimmättänne rehellisimmittänne
instructive — —
comitative — rehellisimpinenne
third-person possessor
singular plural
nominative rehellisimpänsä rehellisimpänsä
accusative nom. rehellisimpänsä rehellisimpänsä
gen. rehellisimpänsä
genitive rehellisimpänsä rehellisimpiensä
rehellisintensä
rehellisimpäinsä rare
partitive rehellisintään
rehellisintänsä 		rehellisimpiään
rehellisimpiänsä
inessive rehellisimmässään
rehellisimmässänsä 		rehellisimmissään
rehellisimmissänsä
elative rehellisimmästään
rehellisimmästänsä 		rehellisimmistään
rehellisimmistänsä
illative rehellisimpäänsä rehellisimpiinsä
adessive rehellisimmällään
rehellisimmällänsä 		rehellisimmillään
rehellisimmillänsä
ablative rehellisimmältään
rehellisimmältänsä 		rehellisimmiltään
rehellisimmiltänsä
allative rehellisimmälleen
rehellisimmällensä 		rehellisimmilleen
rehellisimmillensä
essive rehellisimpänään
rehellisimpänänsä 		rehellisimpinään
rehellisimpinänsä
translative rehellisimmäkseen
rehellisimmäksensä 		rehellisimmikseen
rehellisimmiksensä
abessive rehellisimmättään
rehellisimmättänsä 		rehellisimmittään
rehellisimmittänsä
instructive — —
comitative — rehellisimpineen
rehellisimpinensä

Adjective

rehellisin

  1. instructive plural of rehellinen
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.