revitteleminen

Finnish

Etymology

revitellä +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈreʋitːeleminen/, [ˈre̞ʋit̪̚ˌt̪e̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): re‧vit‧te‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): re‧vit‧te‧le‧mi‧nen

Noun

revitteleminen

  1. verbal noun of revitellä
    1. revelling, acting pompously

Declension

Inflection of revitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative revitteleminen revittelemiset
genitive revittelemisen revittelemisten
revittelemisien
partitive revittelemistä revittelemisiä
illative revittelemiseen revittelemisiin
singular plural
nominative revitteleminen revittelemiset
accusative nom. revitteleminen revittelemiset
gen. revittelemisen
genitive revittelemisen revittelemisten
revittelemisien
partitive revittelemistä revittelemisiä
inessive revittelemisessä revittelemisissä
elative revittelemisestä revittelemisistä
illative revittelemiseen revittelemisiin
adessive revittelemisellä revittelemisillä
ablative revittelemiseltä revittelemisiltä
allative revittelemiselle revittelemisille
essive revittelemisenä revittelemisinä
translative revittelemiseksi revittelemisiksi
abessive revittelemisettä revittelemisittä
instructive — revittelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of revitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative revittelemiseni revittelemiseni
accusative nom. revittelemiseni revittelemiseni
gen. revittelemiseni
genitive revittelemiseni revittelemisteni
revittelemisieni
partitive revittelemistäni revittelemisiäni
inessive revittelemisessäni revittelemisissäni
elative revittelemisestäni revittelemisistäni
illative revittelemiseeni revittelemisiini
adessive revittelemiselläni revittelemisilläni
ablative revittelemiseltäni revittelemisiltäni
allative revittelemiselleni revittelemisilleni
essive revittelemisenäni revittelemisinäni
translative revittelemisekseni revittelemisikseni
abessive revittelemisettäni revittelemisittäni
instructive — —
comitative — revittelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative revittelemisesi revittelemisesi
accusative nom. revittelemisesi revittelemisesi
gen. revittelemisesi
genitive revittelemisesi revittelemistesi
revittelemisiesi
partitive revittelemistäsi revittelemisiäsi
inessive revittelemisessäsi revittelemisissäsi
elative revittelemisestäsi revittelemisistäsi
illative revittelemiseesi revittelemisiisi
adessive revittelemiselläsi revittelemisilläsi
ablative revittelemiseltäsi revittelemisiltäsi
allative revittelemisellesi revittelemisillesi
essive revittelemisenäsi revittelemisinäsi
translative revittelemiseksesi revittelemisiksesi
abessive revittelemisettäsi revittelemisittäsi
instructive — —
comitative — revittelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative revittelemisemme revittelemisemme
accusative nom. revittelemisemme revittelemisemme
gen. revittelemisemme
genitive revittelemisemme revittelemistemme
revittelemisiemme
partitive revittelemistämme revittelemisiämme
inessive revittelemisessämme revittelemisissämme
elative revittelemisestämme revittelemisistämme
illative revittelemiseemme revittelemisiimme
adessive revittelemisellämme revittelemisillämme
ablative revittelemiseltämme revittelemisiltämme
allative revittelemisellemme revittelemisillemme
essive revittelemisenämme revittelemisinämme
translative revittelemiseksemme revittelemisiksemme
abessive revittelemisettämme revittelemisittämme
instructive — —
comitative — revittelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative revittelemisenne revittelemisenne
accusative nom. revittelemisenne revittelemisenne
gen. revittelemisenne
genitive revittelemisenne revittelemistenne
revittelemisienne
partitive revittelemistänne revittelemisiänne
inessive revittelemisessänne revittelemisissänne
elative revittelemisestänne revittelemisistänne
illative revittelemiseenne revittelemisiinne
adessive revittelemisellänne revittelemisillänne
ablative revittelemiseltänne revittelemisiltänne
allative revittelemisellenne revittelemisillenne
essive revittelemisenänne revittelemisinänne
translative revittelemiseksenne revittelemisiksenne
abessive revittelemisettänne revittelemisittänne
instructive — —
comitative — revittelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative revittelemisensä revittelemisensä
accusative nom. revittelemisensä revittelemisensä
gen. revittelemisensä
genitive revittelemisensä revittelemistensä
revittelemisiensä
partitive revittelemistään
revittelemistänsä 		revittelemisiään
revittelemisiänsä
inessive revittelemisessään
revittelemisessänsä 		revittelemisissään
revittelemisissänsä
elative revittelemisestään
revittelemisestänsä 		revittelemisistään
revittelemisistänsä
illative revittelemiseensä revittelemisiinsä
adessive revittelemisellään
revittelemisellänsä 		revittelemisillään
revittelemisillänsä
ablative revittelemiseltään
revittelemiseltänsä 		revittelemisiltään
revittelemisiltänsä
allative revittelemiselleen
revittelemisellensä 		revittelemisilleen
revittelemisillensä
essive revittelemisenään
revittelemisenänsä 		revittelemisinään
revittelemisinänsä
translative revittelemisekseen
revittelemiseksensä 		revittelemisikseen
revittelemisiksensä
abessive revittelemisettään
revittelemisettänsä 		revittelemisittään
revittelemisittänsä
instructive — —
comitative — revittelemisineen
revittelemisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.